fbpx
Kanta-Häme

Gluteenittomuudesta 68 euron lisälasku kuukaudessa

– Ihan kuin matto olisi vedetty jalkojen alta. Teimme valtavan työn, että yleensä saimme ruokavaliokorvauksen keliaakikoille vuonna 2002 ja nyt se sitten otettiin pois. Ruoka on meidän lääkkeemme, Hämeen keliakiayhdistyksen sihteeri Erja Kangasvuori huokaisee.

Ennen kaikkea eläkeläisille, työttömille ja opiskelijoille 23,60 euron ruokavaliokorvaus kuukaudessa on ollut tärkeä kannustin gluteenittoman ruokavalion noudattamiseen. Vuodenvaihteessa poistuva korvaus on kattanut vain osan kustannuksista, jotka ovat viime vuonna tehdyn hintaselvityksen mukaan 68 euroa kuukaudessa.

Eduskunnan perjantaina tekemä päätös ruokavaliokorvauksen poistamisesta on otettu keliaakikkojen keskuudessa vastaan tyrmistyneinä.

– Työssäkäyville ihmisille tuki ei merkitse paljoakaan. Vähätuloisille pienikin tuki on todella tärkeä, Kangasvuori sanoo.

Koko elämänsä keliakiaa sairastanut Kangasvuori epäilee, että korvauksen loppuminen voi saada monet luopumaan gluteenittomasta ruokavaliostaan. Hoitamattomana sairaus voi aiheuttaa kuitenkin monia lisäsairauksia kuten osteoporoosia, lapsettomuutta ja pahimmillaan jopa ohutsuolen syöpää.

Keliakia on elinikäinen vehnän, ohran ja rukiin sisältämän valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama sairaus. Sen ainoa hoito on gluteeniton ruokavalio, eikä siihen ole lääkettä.

Gluteeniton ruoka on hintaselvityksen mukaan peräti yhdeksän kertaa perusruokaa kalliimpaa. Hämeen keliakiayhdistyksen puheenjohtajan, gastrokirurgi Mauri Iivosen mielestä ratkaisu ei ole jättää esimerkiksi kallis gluteeniton leipä syömättä.

Iivonen muistuttaa, että myös keliaakikko tarvitsee kipeästi leivän sisältämää kuitua.

– Keliakia ei ole allergia, vaan se on elinikäinen sairaus joka ei koskaan parane. Monet ruoka-aineallergiat voivat olla hyvinkin nopeasti ohi, mutta keliakia ei, Mauri Iivonen sanoo.

Keliakiaa on tutkittu Suomessa paljon ja on löydetty monia sukuja jotka kantavat sairautta geeneissään.

Suomessa keliakia on diagnosoitu yli 36 000 ihmisellä. Kelan maksamaa ruokavaliokorvausta sai helmikuussa 2015 yhteensä 33 640 henkilöä, mikä tarkoittaa vuositasolla 9,6 miljoonaa euroa.

Iivosen mukaan suurin osa siihen sairastuneista ei kuitenkaan tunne sairautta. Todellisuudessa keliaakikkoja on maassa ainakin 100 000.

– Suomalaisista kaksi prosenttia sairastaa keliakiaa. Hämeen keliakiayhdistykseen kuuluu 700 jäsentä, mutta sairastuneita on noin 4000, Iivonen arvioi.

Ruokavaliokorvausta ei saa mihinkään muuhun sairauteen sairastuneet kuin keliaakikot. Korvaus rinnastetaan Kelan lääkekorvauksiin, sillä gluteiiniton ruokavalio on keliaakikolle ainoa mahdollinen.

Keliakiaa on kaikkialla maailmassa. Keliakialiiton kyselyn mukaan heidän saamansa tuki yhteiskunnalta vaihtelee.

Osa maista tukee keliakiaa sairastavia joko rahallisesti tai gluteenittomina tuotteina. Tukea maksavat muun muassa Kreikka, Kroatia, Ranska, Suomi ja Tanska. Korvaussummat kuukaudessa vaihtelevat Suomen 23,60 eurosta Norjan 243 euroon. Kreikkakin maksaa keliaakikoille neljä kertaa enemmän kuin Suomi eli 100 euroa. HäSa

 

Menot