Kanta-Häme

Goodmanin ja Prisman katoilta saadaan pian aurinkovoimaa

Kaupat ja kauppakeskukset asentavat kilpaa uusia aurinkopaneeleja katoilleen Hämeenlinnassa. Kesän aikana liikekiinteistöjen katoille asennetaan ainakin kaksi suurta voimalaa.

Osuuskauppa Hämeenmaa on hakenut rakennuslupaa uudelle aurinkovoimalalle. Hämeenlinnan Prisman katolle on tarkoitus rakentaa noin 2 600 paneelin aurinkovoimala, jonka teoreettiseksi huipputuotannoksi arvioidaan noin 700 kWp:tä. Yksikköä käytetään aurinkoenergian tehokkuuden vertailussa.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Prisman katon aurinkovoimalasta tulee maakunnan suurin kiinteistökohtainen voimala.

Goodmanin katolle rakennettavan voimalan tuotanto tulee olemaan 587 kWp:tä. Goodmanin tai Prisman voimaloiden rakennuskustannuksia ei suostuttu kertomaan.

Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto kertoo kuitenkin, että voimala tulee maksamaan itsensä takaisin noin 10 vuoden kuluttua.

Vormisto arvioi, että rakennuslupa etenee loppukesästä. Kun päätös saadaan, voimalan rakentaminen käy nopeasti. Voimalan urakoitsijana toimii Fortum.

 

Tulevaisuudessa paneeleja saatetaan asentaa myös pienempien S-kauppojen katoille. Esimerkiksi Lahden Hennalan S-marketin katolla paneelit ovat keränneet aurinkoa jo jonkin aikaa.

– Keskimäärin aurinkopaneelit tuottavat noin 15 prosenttia kiinteistön energiantarpeesta. Parhaina päivinä aurinkoenergialla on kuitenkin saatu katettua jopa 70 prosenttia myymälän energiankulutuksesta, Vormisto sanoo.

Paras aika aurinkosähkölle on Hennalan S-marketin kokemuksen mukaan kevättalvi, jolloin aurinko paistaa kirkkaasti, mutta lämpö ei vielä häiritse paneelien toimintaa. Paneelien tehokas tuottoaika jatkuu yli kesän, jolloin päivän pituuden ansiosta energiantuotanto voi nousta pohjoisen Saksan tasolle.

Kauppojen jäähdytys kesällä kuluttaa paljon energiaa, joten aurinkosähköä saadaan Vormiston mukaan juuri oikeaan aikaan vuodesta.

Tänä vuonna aurinkoenergiaa saadaan myös Riihimäen Prisman käyttöön. Siellä liikekiinteistön katolle on asennettu noin 2 000 aurinkopaneelia, eli se kilpailee samassa kokoluokassa Goodmanin kanssa.

 

Paneelit, jotka nostettiin Goodmanin katolle tiistaina, kiinnitetään alustoihin, jotka on tuotu paikalle jo aiemmin. Alustoja varten kattoon ei tarvitse porata reikiä, vaan ne pysyvät paikallaan painojen avulla.

Kauppakeskuksen katolle asennetaan noin 1 800 paneelia. Alkuperäisestä noin 2 000 paneelin arviosta on jouduttu tinkimään hieman katon kestävyyslaskentojen takia.

Kaikkiaan 1800 aurinkopaneelia jalustoineen painaa kymmeniätuhansia kiloja. Kilomäärän jakaantuessa koko katon pinta-alalle painoa tulee kuitenkin alle 20 kiloa neliömetriä kohden.

Solnet oy:n projektipäällikkö Anssi Duktig arvio, että Goodmanin voimala saadaan käyttökuntoon kahden–neljän viikon kuluessa.

Voimalan valmistumisen jälkeen toimittaja myy myös seurantapalvelua paneeleille.

Duktig esittelee matkapuhelimestaan karttaa, josta paneeleita voi seurata reaaliaikaisesti. Jos paneeli lakkaa toimimasta, paneelien ylläpitäjälle tulee ilmoitus viasta.

Paneelien tuottotakuu on voimassa 25 vuotta, ja niiden käyttöiäksi arvioidaan noin 30 vuotta.

 

Goodmanin katon suunnittelussa voimalakäyttöä ei ole huomioitu. Kattopinta-ala on useammassa eri tasossa, joten kaikkien paneelien saaminen oikeisiin kulmiin ja aurinkoisiin paikkoihin ei onnistu täysin.

Hämeenlinnan Prisman katto sopii paremmin aurinkopaneeleille tasaisuutensa vuoksi. Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto arvioi, että tulevaisuudessa voimalarakentaminen otetaan huomioon jo liikekiinteistöjen suunnittelussa.

Solnet oy:n toimitusjohtaja Kaj Kangasmäki kertoo, että kysynnän kasvaessa viime vuosina markkinoille on tullut paljon uusia toimijoita.

– Maailmalla on esimerkkejä ylikuumentuneista markkinoista, esimerkiksi Espanjassa ja Saksassa. Kasvavat markkinat houkuttavat uusia toimijoita, ja kilpailusta on tullut ajoittain aika villiä, Kangasmäki kertoo.

Myös projektipäällikkö Anssi Duktig on huomannut kasvua markkinoilla. Sekä kauppaketjut että kauppakeskukset kilpailevat keskenään ympäristöystävällisestä brändistä.

– Ostoskeskuksilla ja kiinteistöillä alkaa olla jo kilpajuoksua siitä kenellä on suurin voimala katollaan, sillä sen pr-arvo on merkittävä, Duktig sanoo. HÄSA