Kanta-Häme

Grahn-Laasonen haluaisi levittää Hämeenlinnan kanavamallin muualle Suomeen

Riikka Happonen

Forssalainen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) haluaa saada sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelma Kasteen kautta syntyneet paikalliset uudet käytännöt ja ideat valtakunnallisiksi käytännöiksi.

Yhtenä hyvistä esimerkeistä hän pitää Hämeenlinnan tereyskeskuksen kanavamallia, johon hän on käynyt äskettäin tutustumassa kansanedustajakollegansa Lenita Toivakan (kok.) kanssa.

– Päädyimme malliin tutustumisen jälkeen tekemään kirjallisen kysymyksen, jossa peräämme vastuuta hyvien käytäntöjen levittämiseen. Kenen vastuulla on, että Hämeenlinnan hyvät kokemukset saadaan voimaan koko Suomessa?

– Hämeenlinna voisi olla edelläkävijä, mutta selvää on, ettei levittämisvastuu voi olla yhdellä kunnalla, vaan on löydyttävä valtakunnallinen, koko kuntakentälle ulottuva vastuutaho käytäntöjä levittämään, Grahn-Laasonen sanoo.

Hän ja Toivakka kysyvät peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonilta (sd.), miten varmistetaan, että kanavamallin kaltaiset uudet käytännöt ja ideat saadaan valtakunnalliseen levitykseen.

– Ja mikä konkreettisesti on se taho, joka tätä työtä aktiivisesti tekee? kansanedustajat kysyvät.

Hämeenlinnan terveyskeskuksessa käynnistynyt kanavamalli on ns. terveyshyötypalvelu, jonka tarkoituksena on palvella monisairaita pitkäkestoisesti. Grahn-Laasosen mukaan malli teki molempiin kansanedustajiin vaikutuksen.

– Terveydenhuollossa käy liian usein niin, että hoidetaan kapeasti vain yhtä ongelmaa ja unohdetaan katsoa potilasta – ihmistä – kokonaisuutena. Klassinen esimerkki on, että myönnetään unilääkkeitä uniongelmiin, mutta ei kysytä, mistä ne johtuvat. Erityisesti päihdeongelmat ja tiettyihin elämäntapavalintoihin, kuten ylipainoon, liittyvät ongelmat jäävät usein huomaamatta – ja hoidetaan vain oireita, ei itse sairautta, Grahn-Laasonen sanoo.

Hämeenlinnan mallin toteutukseen on käytetty Kaste-rahoja, joilla on kehitetty sote-palveluja Suomessa kaikkiaan jo 120,7 miljoonalla eurolla.

– Ongelma on, että nämä hankerahoituksella kehitetyt mainiot ideat eivät leviä käyttöön valtakunnallisesti, vaan kaikki joutuvat ”keksimään pyörän uudelleen”, Grahn-Laasonen sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

17.1.2020