Kanta-Häme

Hämäläisedustajien vaalibudjeteissa suuria eroja: Grahn-Laasonen käytti lähes 100 000 euroa

Eduskuntaan pääsi Hämeestä alimmillaan 10 000 euron, ylimmillään 100 000 euron vaalibudjetilla.
Kuva: Lassi Puhtimäki
Suurin vaalibudjetti Hämeestä eduskuntaan valituista löytyy kokoomuksen Sanni Grahn-Laasoselta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Hämeen vaalipiiristä eduskuntaan valituista kansanedustajista vain viidellä oli yli 40 000 euron vaalibudjetti. Yli 80 000 euron rahoitus löytyi vain kahdelta valitulta ehdokkaalta, mutta sadantuhannen vaalibudjettikaan ei taannut valituksi tulemista.
Keskimäärin hämäläisedustajat käyttivät vaalikampanjointiin 30 000–40 000 euroa.
Tämä selviää vaalirahoitusilmoituksista, joiden tekeminen on pakollista valituille kansanedustajille sekä varaedustajille. Ilmoitusten jättämisen määräpäivä oli maanantai 17.6.

Grahn-Laasosella  100 000 euron vaalibudjetti

Suurin vaalibudjetti hämäläisedustajista löytyy ex-opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta (kok.), jonka vaalirahoitus oli 97 191 euroa.
–Olen aina pyrkinyt tekemään parhaani ja kampanjoimaan tosissani. Puolueen varapuheenjohtajana ja ministerinä tein valtakunnan tason kampanjan, josta oli myös apua puolueen vaalityössä laajemmin, Grahn-Laasonen sanoo ja kiittelee tukijoitaan.
Vaalitapahtumissa ympäri Suomea kiertäminen kuitenkin rajoitti Grahn-Laasosen mahdollisuuksia kampanjoida Hämeessä.
–Kansanedustajan työthän päättyvät noin kuukautta ennen vaaleja. Ministereillä tällaista vaalitaukoa ei ole, Grahn-Laasonen huomauttaa.

Valtaosa Grahn-Laasosen vaalibudjetista tuli tukena yrityksiltä ja muilta tahoilta. Omaa rahaa Grahn-Laasonen laittoi kampanjointiin vain kolmisensataa euroa. Äänisaalis oli 7 420 ääntä, jolloin yhden äänen hinnaksi tuli noin 13 euroa.
–Hämeen vaalipiiri on iso vaalipiiri kampanjoitavaksi, varsinkin jos tulee pienemmältä paikkakunnalta kuten minä, forssalainen Grahn-Laasonen sanoo.
Vaalimainonta oli suurin menoerä Grahn-Laasosen omassa kampanjassa. Lehtimainoksiin kului noin 30 000 euroa ja ulkomainoksiin runsas 26 000 euroa.
Grahn-Laasonen sanoo ihmisten kohtaamisen olleen vaalikampanjansa tärkein osa.
–Kohtaaminen menee kaiken edelle. Ilman kohtaamisia ei ole mitään, kyllä se on vaalityön ydin ja sydän.

 

Heinonen, Kemppi, Kari ja Jokinen seuraavaksi suurimmilla budjeteilla

Hämäläisedustajista toiseksi suurimman vaalibudjetin ilmoitti kokoomuksen Timo Heinonen 89 026 eurolla.
Omia rahoja summasta oli reilut 2 500 euroa ja yrityksiltä saatua tukea lähes 60 000 euroa.

Omia rahoja summasta oli reilut 2 500 euroa ja yrityksiltä saatua tukea lähes 60 000 euroa. Suurimmat tukijat olivat Sinituote Oy (6  000 euroa) ja H. G. Paloheimo Oy (4 600 euroa).

Kolmanneksi suurin vaalirahoitus löytyy Asikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtajalta Hilkka Kempiltä (kesk.), joka ilmoittaa vaalikampanjan budjetikseen 52 822 euroa.
Kempin vaalirahoituksesta noin 10 000 euroa oli omaa rahaa ja 20 000 euroa omaa vaalilainaa.
Suurin yksittäinen kulu oli ulkomainonta, johon Kemppi käytti yli 22 000 euroa.

Tiukasti Kempin perässä tulee sdp:n Mika Kari Lahdesta 52 685 euron vaalirahoituksellaan.
Omasta pussista Kari maksoi noin 12  000 euroa, loput budjetista olivat tukea eri tahoilta.
Myös Karin suurin menoerä oli ulkomainonta, johon upposi runsas 20 000 euroa.

Hämeestä valittujen viidenneksi suurimman budjetin, 49 656 euroa, ilmoittaa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen Orimattilasta.
Omia varoja Jokisen budjetista oli vain reilut 700 euroa. Loput vaalirahoituksesta oli yrityksiltä, yksityishenkilöiltä, puolueyhdistyksiltä ja muilta tahoilta saatua tukea.
Toisin kuin valtaosalla ehdokkaista, Jokisen vaalikampanjan suurin menoerä olivat vaalitilaisuudet, joihin hupeni hieman yli puolet koko vaalirahoituksesta.

 

Keskimääräinen vaalibudjetti noin 30 000–40 000 euroa

30  000–40 000 euron budjeteilla Hämeestä eduskuntaan pääsivät Ville Skinnari (sdp.), Lulu Ranne (ps.) ja Johannes Koskinen (sdp.).
Pienemmällä, 20 000–30 000 euron budjetilla kansanedustajiksi valittiin Päivi Räsänen (kd.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Rami Lehto (ps.), Tarja Filatov (sdp.) ja Jari Ronkainen (ps.).

Toista kertaa ehdolla olleen ja valituksi tulleen Mirka Soinikosken (vihr.) budjetti oli poikkeuksellisen pieni, vain 11 262 euroa.
Rahoituksesta 720 euroa oli yksityishenkilöltä saatua tukea. Loput, runsas 10 000 euroa tuli ehdokkaan omasta pussista.
Hämeenlinnalainen Soinikoski sai vaaleissa 2  320 ääntä. Yksittäisen äänen hinnaksi tuli vain reilut neljä euroa.

 

Sadantuhannen vaalibudjettikaan ei taannut valintaa

Varasijalle paljon suuremmalla vaalirahoituksella jäi kokoomuksen Milla Bruneau, jonka vaalibudjetti oli yli 101 571 euroa. Tästä noin puolet oli ehdokkaan omasta pussista.
Myöskään asikkalaisen Juha Tapiolan (vihr.) yli 40 000 euroa maksanut kampanja ei tuonut eduskuntapaikkaa.
Eduskunnasta pudonneen Juha Rehulan (kesk.) vaalirahoitus oli 28  732 euron suuruinen. HÄSA

 

Juttua korjattu 19.6. kello 10.42.

Mirka Soinikoski (vihr.) oli eduskuntavaaleissa 2019 ehdolla toista kertaa, ei ensimmäistä, kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin. Soinikosken äänimäärä 2 320 ääntä, ei 2 310 ääntä, kuten jutussa virheellisesti kerrottiin.