Kanta-Häme Janakkala

Haaveena yhteisöllinen senioritalo – Hankkeen puuhamiehen mielestä paras paikka talolle olisi Turenki

Kari Marttinen teki työnsä liike-elämän, viimeksi Ovakon ja NetMetalin, johtotehtävissä. Nyt hän on aktiivinen eläkeläinen. Kuva: Sara Aaltio
Kari Marttinen teki työnsä liike-elämän, viimeksi Ovakon ja NetMetalin, johtotehtävissä. Nyt hän on aktiivinen eläkeläinen. Kuva: Sara Aaltio

Kari Marttisen haaveissa on ollut jo pitkään senioritalon rakennuttaminen Hämeenlinnan seudulle. Hän uskoo, että hanke voi onnistua, jos seudulta saadaan kasaan 20–30 innokasta henkilöä tai pariskuntaa.

– Esimerkkejä vastaavasta on olemassa. Esimerkiksi ryhmä naisia on toteuttanut tällaisen talon Helsingin Arabianrantaan.

Muutokset kannattaa tehdä ajoissa

Kari Marttinen tietää, että eläkeikäisiä on usein vaikea saada liikkeelle ja innostumaan uusista asioista.

– On kauhean inhimillistä, että muutoskynnys alkaa nousta, kun on eläkkeellä. Monelle riittää se, mitä tässä hetkessä on. Muutoksia ei enää haluta.

Marttinen korostaa, että muutokset asumiseen kannattaa tehdä ajoissa.

– Tiedän pariskunnan, jolle herätys tuli liian myöhään. Nämä vanhukset eivät enää jaksa muuttaa, vaikka haluaisivatkin. Heidän aikuiset lapsensa taas ovat todenneet, etteivät he puutu vanhempiensa asumiseen.

Marttinen huomauttaa, että kun ihminen esimerkiksi 63-vuotiaana jää eläkkeelle, hänellä voi vielä olla kolmasosa elämästään jäljellä.

Kari Marttinen itse on vaimonsa kanssa jo helpottanut asumistaan.

– Jokin aika sitten muutimme rakentamastani omakotitalosta rivitaloasuntoon. Myös kesämökin olemme myyneet pois.

Ja nyt hän siis suunnittelee aktiivisesti jo seuraavaa siirtoa.

Talonmies tai emäntä aina paikalla

Mutta miksi pitäisi olla asukkaiden itsensä rakennuttama talo – mikseivät olemassa olevat vanhusten vuokra- tai omistusasunnot kelpaa?

– Niistä puuttuu yhteisöllisyys. Ja se, että asukkaat saisivat itse vaikuttaa, minkälaisen asunnon haluavat.

Yhteisöllisyys Marttisen kaavailemassa talossa syntyisi jo talon suunnitteluvaiheessa, kun tulevat asukkaat osallistuvat siihen yhdessä.

– Lisäksi talossa olisi oma talonmies ja palveluemäntä niin, että jompikumpi olisi aina paikalla.

– Talossa olisi “kaveria ei jätetä” -henki. Asukas voisi varmistella ulos lähtiessään, että onko myös seinän takana herätty.

Marttinen tietää, että monella ikäihmisellä on pelko yksinäisestä vanhuudesta. Siihen pelkoon yhteisöllinen senioritalo olisi ratkaisu.

Marttinen haaveilee myös yhteisestä keittiöstä, jossa voisi tehdä ruokaa koko talon väelle.

– Näin osaan asuntoihin voisi tehdä vain keittonurkkauksen, jos asukas ei itse välitä ruuanlaitosta.

Yhteiset ruokailuhetket olisivat lisäksi yksi tapa toteuttaa talon yhteisöllisyyttä.

Turengissa kaikki on lähellä

Marttinen on esitellyt ideaansa jo Janakkalan kunnan virkamiehille.

Sillä Janakkalan Turenkia Marttinen pitäisi ykköspaikkana senioritalolle – eikä se johdu siitä, että hän itse on janakkalalainen.

– Turengin keskustassa palvelut ja rautatieasema ovat lähellä.

Lisäksi Janakkala on Marttisen mielestä sopivankokoinen kunta, jossa tällaiset prosessit voivat edetä sutjakkaammin kuin esimerkiksi Hämeenlinnassa.

– Janakkalassa on selkeämpi hallintomalli, täällä on vähemmän kerroksia ja lausunnonantajia. Kaavoituspuolikin on helpompi, ja tonttien hinnat halvempia.

Nyt tarvitaan aktiivisia ihmisiä

Nyt siis tarvitaan ennen kaikkea aktiivisia ihmisiä viemään eteenpäin tätä hanketta. Tähän mennessä Marttisen tiedossa on 4–5 innokasta.

Marttinen toivoo, että kiinnostuneita löytyisi koko seudulta – hän puhuu Vanajan seudusta.

Mutta entä se kaiken a ja o, eli rahoitus? Marttisen mukaan se ei tule olemaan ongelma.

– Mukaan lähtijöillä on ennestään omat asunnot ja mahdollisesti kesämökitkin. Perustettava yhtiö hakisi rahoittajalta lainaa, kenenkään ei tarvitse jäädä kahden asunnon loukkuun eikä odottaa vanhan asunnon kaupaksi menoa.

Marttinen on arvioinut, että betonirunkoinen puukerrostalo voitaisiin rakennuttaa noin seitsemällä miljoonalla eurolla. HÄSA

Avainsanana yhteisöllisyys

Kerrostalon rakennuttaisivat tulevat asukkaat itse. Ensin tarvitaan joukko ihmisiä, jotka sitoutuvat hankkeeseen.

Rahoituksesta sopiminen, tontin hankkiminen ja esisopimukset tehdään perustettavan yhtiön lukuun.

Hankkeelle palkataan vetäjä.

Talosta tulisi betonirakenteinen puutalo. Asuntojen koko olisi 45–85 m². Tulevat asukkaat pääsisivät mukaan suunnitteluun.

Talossa olisi vierashuone, jotta myös pienten asuntojen haltijoilla voisi käydä yövieraita.

Talo olisi nollaenergiatalo, lämmitys maalämmöllä ja aurinkopaneeleilla. Kun rahaa ei mene lämmitykseen, taloyhtiöllä on varaa palkata talonmies ja palveluemäntä.

Asukkaiden käytössä olisi taloyhtiön sähköauto.

Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Marttiseen, puh. 044 2600 332

 

“Aktiivisuus on myönteistä”

Janakkalan perusturvajohtajan Matti Valtosen mielestä kaikenlainen aktiivisuus, joka liittyy uudenlaisten asumismuotojen kehittämiseen ikäihmisille, on myönteistä.

“Asumistahan ei enää ajatella niin, että vain jalat edellä lähdetään tästä itse rakennetusta omakotitalosta, vaan asuminen on hyödyke, jota elämäntilanteen muuttuessa vaihdetaan itselle sopivaan”, Valtonen sanoo.

Kunnan rooli hankkeessa voisi Valtosen mukaan olla henkisen tuen antaminen ja edellytysten luominen hankkeelle.