Kanta-Häme

Haikaroille asuntoalue

Kattohaikaran ensimmäinen pesintä Suomessa on nyt lähempänä kuin koskaan Sammalistonsuolla.

Muoviset houkutushaikarat tutustuivat torstaina lajin mahdolliseen uuteen asuinympäristöön kahden armoitetun luonnonystävän kainalossa.

Riihimäen kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund vyöryttää lehdistön syyksi sen, että Sammalistonsuon turvetuotantoalueelle on noussut kuuden tekopesän ”asuntoalue” kattohaikaroille.

– Kerroin Hämeen Sanomien toimittajalle unelmastani, että Sammalistonsuosta tulisi joskus lintukeskus.

Westerlund soitti alkuvuodesta ”päättömästä ideastaan” Sääksisäätiön toiminnanjohtajalle Juhani Koivulle, joka innostui heti.

– Tämä on jokseenkin yksi yhteen verrattuna sääksen tekopesien rakentamiseen. Siksi lähdimme ilman muuta mukaan.

Viime viikolla saatiin noin kymmenen metrin korkuiset tolpat pystyyn ja niiden nokkaan tekopesät.

Nuorten pesintä ensin hapuilua

Tekopesiä on asetettu kattohaikaralle aikaisemminkin, muun muassa Forssassa, ja onpa lintu yrittänyt pesiä savupiippujen päähänkin, mutta toistaiseksi tuloksetta.

Juhani Koivu uskoo, että ennemmin tai myöhemmin pesintä onnistuu. Suomessa pyörivät ovat pääasiassa nuoria yksilöitä.

– Kattohaikarat viettävät täällä teiniaikaansa. Pesintää yrittäneet ovat nuoria pareja, joilla ei ole vielä taitoa perheen perustamiseen.

Sammalistonsuo sopii Juhani Koivun mielestä erittäin hyvin haikaran pesintään.

Kosteikoissa piisaa sammakoita ja muuta ruokaa. Lähistöllä on isoja peltoalueita, joissa on jonkin verran tärkeitä avo-ojia.

– Tämä on loistava lintualue, hanhien, sorsalintujen ja kahlaajien lisäksi löytyy myös harvinaisuuksia.

Harmaahaikaran perässä Suomeen

Juhani Koivu vertaa kattohaikaraa sen lähisukulaiseen harmaahaikaraan.

– Sotien jälkeen maassa oli vain yhden käden sormilla laskettava määrä harmaahaikaroita. Nyt lintu on Suomen vakioasukas. On oletettavissa, että kattohaikara leviää pesimään harmaahaikaran perässä.

Harmaahaikaran leviäminen kesti kuitenkin 50–60 vuotta.

Baltian maissa kattohaikarat ovat yleisiä pesimälintuja.

– Siellä ovat sammakkolajien kannat kuitenkin kymmenkertaisia meikäläisiin verrattuna, huomauttaa Juhani koivu, jonka mukaan paljon ratkaisee se, löytävätkö linnut ruokavalioonsa korvaavaa nokittavaa.

Tero Westerlund toivoo, että kattohaikarat alkaisivat napsia espanjansiruetanoita, jotka ovat puutarhojen tuholaisia.

Hämeenlinnalaisen, mutta maanlaajuisesti toimivan Sääksisäätiön lisäksi kattohaikaran asuntoaluetta ovat olleet tukemassa alueen omistaja Kekkilä yhdessä urakoitsijansa Jori Nurmen kanssa, Eltel Networks, RTV ja Fortum. (HäSa)