Kanta-Häme

Halaus on luonnonmukainen mielialalääke

Halaaminen ja koskettaminen ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen onkin onnellinen siitä, että kosketus- ja halauskulttuuri on Suomessa muuttumassa.
 
Hän on kirjoittanut suomalaisesta kosketuskulttuurista myös kirjan.
 
Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana suomalaiset ovat alkaneet kosketella ja halailla aiempaa ahkerammin.
 
– Tällainen tervehtimishalaaminen on arkipäiväistynyt Suomessa. Nykyään, kun tavataan tai lähdetään tapaamisesta, usein halataan, Kinnunen sanoo.
 
Poskisuudelmat ovat myös yleistyneet suomalaisessa kulttuurissa.
 
Koskettaminen on kulttuurisidonnaista
Koskettaminen on inhimillinen tapa osoittaa läheisyyttä, mutta se on silti hyvin kulttuurisidonnaista.
 
Suomalaisten kosketus- ja halauskulttuuri eroaa edelleen Etelä-Euroopan maista, joissa poskisuudelmat ovat arkipäivää. Halaus- ja kosketuskulttuuri ei ole Suomen sisälläkään yhtenäinen. Itäisessä Suomessa halaillaan läntistä Suomea enemmän.
 
Kaikkein vähiten halaillaan Pohjanmaalla. Kinnunen kutsuukin aluetta maailman kosketuskammoisimmaksi kolkaksi.
 
– Kosketusta on seksualisoitu hirveästi ja on ajateltu, että siihen liittyy jotain syntistä. Pohjanmaalla uskonnollisten herätysliikkeiden valta on vahva, joten se on vaikuttanut myös kosketuskulttuurin, Kinnunen sanoo.
 
Eniten halaavat suomenruotsalaiset. Ihmisen taipumukseen halata ja koskettaa vaikuttavat asuinpaikan lisäksi myös sosiaaliluokka ja sukupuoli.
 
– Miesten keskinäinen koskettaminen on suomalaisessa kulttuurissa edelleen tabu, etenkin vanhemmissa ikäluokissa.
 
Eniten yksilön taipumukseen koskettaa ja halata vaikuttaa se, miten perheessä on totuttu toimimaan.
 
Halaamaan voi oppia
Halaamisen positiiviset vaikutukset ovat selvät. Kosketus käynnistää kaikkein voimakkaimmin oksitosiinin erityksen. Oksitosiini on välittäjäaine ja hormoni, joka tuottaa mielihyvää ja onnellisuutta.
 
Kinnunen kuvaileekin, että koskettaminen ja halaaminen ovat luonnonmukaista mielenterveydenhoitoa.
 
– Halaus rikkoo yksilöiden väliset rajat ja sitoo ihmiset konkreettisesti yhteen. Jos lapsi ei saa tarpeeksi kosketusta, minäkuva ei rakennu terveeksi.
 
Koskettamaan ja halaamaan voi kuitenkin oppia myös myöhemmällä iällä, vaikka siihen ei olisi lapsuudessa tottunut.
 
Toisten rajoja pitää kunnioittaa
Kinnunen toivoo, että kosketus- ja halauskulttuuri muuttuisi Suomessa monipuolisemmaksi, ja siitä tulisi osa arkipäiväistä kommunikaatiota.
 
– On tärkeää kuitenkin muistaa toisten rajojen kunnioittaminen. Onhan se aina sellaista tasapainoilua. Pitäisi oppia, että milloin voi koskettaa ja milloin on pidettävä näpit erossa.
 
Kinnunen kuitenkin muistuttaa, että koskettaminen on sopivaa lähes kaikissa tilanteissa, jos sillä tarkoitetaan vilpittömästi hyvää. (HäSa)