Kanta-Häme

Hallimaksut nousevat taas

Käyttäjämaksut nousevat taas ensi vuonna Hämeenlinnan halliyhtiöiden omistamissa liikuntatiloissa.

Korostuspaineiden syynä on kaupungin maksamien avustusten pieneneminen sekä yleinen kustannusten nousu. Hämeenlinnan liikuntahallien, Hämeenlinnan palloiluhallin ja Hämeenlinnan jäähallin avustuksista ja ostopalveluista leikattiin 110 000 euroa.

 

– Pakkotilanteessa ollaan, sanoo liikuntahalliyhtiöiden toimitusjohtaja Tuire Pöyhiä.

– Käyttökustannukset halleissa vain ovat niin kovat. Jos ei sitä käyttäjä maksa, maksaa sen joku muu, hän jatkaa.

Kaupunki, joka on solminut halliyhtiöiden kanssa palvelusopimukset, on kuitenkin määritellyt, ettei käyttäjähintoja voi korottaa kuin korkeintaan viidellä prosentilla.

Viiden prosentin korotukseen päätyi Säästöpankki-areenan toiminnasta vastaavan palloiluhalliyhtiön hallitus. 

– Näinkin korkea korotus perustuu siihen, että ensi vuonna on suunniteltu tehtäväksi kokonaan keinonurmen uusiminen ja juoksusuoraakin on tarkoitus entrata. Korotus perustuu puhtaasti olosuhteiden parantamiseen.

Jäähalliyhtiön hallitus päätyi puolestaan puolentoista prosentin korotukseen ja liikuntahalliyhtiö 2,5 prosentin korotukseen.

Hämeenlinnan jalkapalloseuran (HJS) toiminnanjohtaja Ville Dahlman sanoo ymmärtävänsä, että kenttien ylläpito vie rahaa. Korotuksia hän ei kuitenkaan niele purematta.

– Olosuhteiden pitää olla siinä kunnossa, että niistä voidaan maksaa. Säästöpankki-areenan kuntoon nähden hinta on korkea. Tällä hetkellä hinta ja laatu eivät kohtaa, hän sanoo.

Dahlmanin mukaan hallimaksujen korotukset siirtyvät suoraan pelaajamaksuihin. Hänen mukaansa HJS maksaa liikuntahalliyhtiölle vuokria ja vastikkeita reilut 150 000 euroa vuodessa.

Missä menee hallimaksujen kipuraja?
– Eurollista kipurajaa on vaikea sanoa. On kaupunkeja, joissa alle 18-vuotiaat harjoittelevat ilmaiseksi, toisaalta esimerkiksi Järvenpäähän rakennetussa uudessa hallissa hinta on 200 euroa tunti.

Säästöpankki-areenalla jalkapallokentän on voinut vuokrata tänä vuonna 128,50 euron tuntihintaan.

Lasten liikunnan tuki ry:n toiminnanjohtaja Juha Liedes ei takertuisi pelkästään liikuntapaikkamaksuihin, vaan hän kaipaa Hämeenlinnassa kunnollista ja syvällistä arvokeskustelua liikunnasta.

– Tiedän, että asia on arka ja tunteita herättävä, mutta haluaisin, että myös urheiluihmiset pystyisivät osallistumaan keskusteluun avoimin mielin, koska kyse on yhteisistä verovaroista. Tilanne ei ole yksin poliittisten päättäjien tai virkamiesten vika, vaan yhtälailla urheiluseurat ja urheiluihmiset saavat katsoa peiliin.

Poliittiisilta päättäjiltä Liedes kaipaa pohdintaa siitä, mikä on urheiluseurojen merkitys kaupunkilaisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa. Hänen mielestään maksut julkisiin ja verovaroilla rakennettuihin liikuntatiloihin pitäisi määritellä vasta tältä pohjalta.

Mitä tulisi tehdä?

Kun puhutaan liikunnan lisäämisestä, sen hyvinvointivaikutuksista ja lapsista, kääntää Liedes puheen kouluun.

– Onneksi kaupungissa on voimakas Liikkuva koulu -kärkihanke menossa ja liikuntaa pyritään lisäämään koulupäiviin.

Hänen mukaansa myös maksuttomien lähikenttien ja ulkoilumaastojen ylläpidosta, kehittämisestä ja käytöstä pitäisi käydä perusteellinen keskustelu.

Ville Dahlman kannattaa lämpimästi Liedeksen keskustelunavausta.

– Pitäisi miettiä, mikä on paikallisen urheilun ja liikunnan rooli Hämeenlinnassa. Haluammeko laadukasta tekemistä vai sitä, että tehdään vähän sinne päin, hän sanoo.

– Meidän pitäisi yhdessä hakea malleja, joilla kaupungit ja etenkin isommat seurat pystyisivät toteuttamaan erilaisia hankkeita esimerkiksi olosuhteiden parantamiseksi, Dahlman jatkaa.

Juha Liedeksen mielestä on väärin osoitella pelkästään kuntien liikuntatilamaksuja ja syyttää niitä harrastusten kalleudesta.

Liedes työskenteli puolisen vuotta opetusministeriön asettamassa ns. Harkimon työryhmässä, jonka tehtävänä oli selvitys liikunnan harrastamisen kulujen alentamiseksi.

Leena Harkimon (kok.) vetämä työryhmä totesi, että hintaerot lasten ja nuorten liikunnassa ovat suuret. Hintalappu saattaa aiheuttaa hankaluuksia etenkin pienituloisten lasten vanhemmille.

Selvityksen mukaan junioreille tarkoitetut ilmaiset harjoitteluvuorot eivät välttämättä tarkoita tavallista huokeampia harrastusmaksuja.

– Niillä paikkakunnilla – esimerkiksi Turussa – joilla kunta oli resurssoinut rahaa mataliin maksuihin tai poistanut maksut kokonaan, ei se näkynyt kuitenkaan lasten harrastusten hinnassa.

– Jotenkin se raha meni johonkin muuhun ja harrastus oli edelleen perheelle kallista.

Harkimon työryhmän urheiluseuroille tekemä kysely paljasti, että harrastusmaksujen hintojen korottaminen on ollut valtakunnallinen trendi viimeisen viiden vuoden ajalta.

Aineiston mukaan eniten korotuksia olivat joutuneet tekemään taito- ja muodostelmaluisteluseurat, uintilajit ja jääkiekkoseurat. Keskeisin syy kaikilla näillä lajeilla oli harjoitustilojen maksujen korottaminen.

Toiseksi eniten hintojen nostamiseen näissä kolmessa lajissa ovat vaikuttaneet valmentajien palkkaaminen, harjoituskertojen lisääminen ja varainhankinnan väheneminen.

Harrastuksissa on toki eroja, ja esimerkiksi juuri jääkiekossa hallimaksuilla on iso merkitys.

Taito- ja muodostelmaluistelussa maksujen hintaa korottavat kuitenkin entisestään jääkiekkoa huomattavasti pienemmät ryhmäkoot. Uinnissa kilpailumaksut toivat oman lisänsä harrastusmaksuihin. Tanssin tai golfin kaltaisissa lajeissa taas käytetään puhtaasti ammattivalmentajia.

– Monesti vanhemmat haluavat satsata laatuun. Ammattimainen henkilökunta tarkoittaa palkattua henkilökuntaa. Seuroissa onkin lisääntynyt erittäin paljon palkattujen ohjaajien määrä.

Työryhmän loppuraportista selviää, että palkattujen seuratyöntekijöiden osuus on maakunnittain vertailtuna kaikkein suurin Kanta-Hämeessä.

– Täällä tehdään laadukasta nuorisourheilua. Toisaalta koko urheilukentässä vapaaehtoistyö on muuttanut muotoaan. Enää ei tehdä pyyteettömästi urheiluseuralle työtä, vaan usein homma pyörii sen oman lapsen harrasteryhmän ympärillä.

Myös HJS pyrkii nostamaan tekemisen tasoa palkattujen seuratyöntekijöiden avulla. Kun uusi valmennuspäällikkö vuodenvaihteen jälkeen aloittaa toimessaan, nousee palkattujen henkilöiden määrä seurassa kahdeksaan. heistä kaksi on puolipäiväisiä ja kaksi TE-keskuksen hankerahalla palkattua. Palkkakuluihin seuralta menee vuodessa 230 000 euroa.

– Yleinen trendi on, että urheiluseuroilta vaaditaan ammattimaisempaa toimintaa. Vanhemmat ovat tästä myös valmiita maksamaan.

Ville Dahmanin mukaan palkkakulut heijastuvat pelaajamaksuihin siinä suhteessa, miten joukkueet pääsevät valmentajista hyötymään. Seuran sisällä harrastuksen hinnat vaihtelevat ikäryhmien ja tavoitteiden mukaan. HÄSA

Päivän lehti

26.1.2020