Kanta-Häme

Hallituksen päätös raidekilpailun vesittämisestä kuumentaa tunteita – “Karhunpalvelus yhteiskunnalle”

Rinteen hallitus ryhtyi suojelemaan VR:ää kilpailulta. Operaatio kulminoitui kalustoyhtiön perustamisen peruuttamiseen. Open Access -malli ei synnytä kilpailua, koska Suomen raideväli poikkeaa eurooppalaisesta standardista.
Valtion raideliikennepolitiikka koki täyskäännöksen hallituksen vaihduttua. Rinteen hallitus on kumonnut Sipilän hallituksen päätökset rautateiden kilpailun avaamisesta. Kanta-Hämeelle ja monelle muulle maakunnalle junaliikenteen kehittäminen on elintärkeä kysymys. Kuva: Esko Tuovinen
Valtion raideliikennepolitiikka koki täyskäännöksen hallituksen vaihduttua. Rinteen hallitus on kumonnut Sipilän hallituksen päätökset rautateiden kilpailun avaamisesta. Kanta-Hämeelle ja monelle muulle maakunnalle junaliikenteen kehittäminen on elintärkeä kysymys. Kuva: Esko Tuovinen

Hallituksen päätös jäädyttää raideliikenteen kilpailun valmistelu ja peruuttaa siihen liittyvät yhtiöjärjestelyt herättää hämmennystä ja kiukkua alan piireissä. Täyskäännöksessä muhii myös poliittinen riita.

– Tässä tehdään karhunpalvelus yhteiskunnalle. Tämä on tietoinen valinta, jolla pyritään estämään markkinoiden avautumista. Poliittinen ideologia ohitti kansakunnan edun, harmittelee raidealan suunnitteluyritys Proxionin pääomistaja Petri Puikkonen.

– VR:n ja nykyisen järjestelmän suojeleminen on jarruttanut Suomen koko raideliikenteen kehitystä. Liikenne on epäluotettavaa, infra huonolla tolalla, tavaratonnit eivät ole juurikaan lisääntyneet ja niin edelleen. Tämä kaikki johtuu siitä, että meillä on vain yksi toimija. Mitään dynamiikkaa ei pääse syntymään.

EU vaatii tasapuolisia kilpailumahdollisuuksia

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) tiedotti yllättäen kesäkuun lopulla, että liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) on keskeyttänyt Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutuksen valmistelun. Sen oli tarkoitus edeltää kaukojunaliikenteen vapauttamista. Samalla peruttiin VR:stä eriytettävän kalustoyhtiön perustaminen.

Operaattoreille kalustoa vuokraava valtionyhtiö on tulevan raidekilpailun tärkein palikka.

VR:n monopoli on ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Suomenkin on avattava henkilöliikenteen kilpailu EU:n “neljännen rautatiepaketin” nojalla viimeistään jouluna 2023. Lähes kaikissa muissa länsimaissa valtiollinen yksinoikeusjärjestelmä on jo kuopattu. VR:n yksinoikeussopimus päättyy vuoden 2024 loppuun.

Hallitus aikoo ratkaista juridisen ongelman niin sanotulla Open Access -mallilla. Siinä operaattorit voivat tulla markkinoille vapaasti – mutta omalla kalustollaan. Suomessa tämä malli ei kuitenkaan synnytä kilpailua, sillä Suomen raideleveys poikkeaa eurooppalaisesta standardista. Operaattorit eivät investoi kalliisiin vetureihin ja vaunuihin, joita voi käyttää vain Suomessa ja mahdollisesti vain tietyllä määräajaksi voitetulla välillä.

Käytännössä Open Access onkin riemuvoitto VR:lle ja monopolin ystäville. Eri asia on, voiko se täyttää EU:n asetustekstin vaatimuksen, jonka mukaan viranomaisten on varmistettava, että “sopivan rautateiden liikkuvan kaluston käyttöön on todellinen ja syrjimätön pääsy”.

Keskusta sekaisin, kansanedustajat vaikenevat

Muissa maissa kilpailun avaaminen on parantanut palvelua, laskenut hintoja ja lisännyt junamatkustamisen suosiota – eli hyödyttänyt suoraan matkustajia, alueita ja yrityksiä. Veronmaksajien kannalta epäedullista on sekin, että VR voi sanella ostoliikenteen hinnan ilman kilpailua.

Puolueista tilanne on erityisen kiusallinen keskustalle. Sipilän hallituksen jo päättämää raideliikenteen uudistusta valmisteltiin liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) johdolla. Uusi hallituskumppani SDP heitti sen nyt suoraa päätä roskakoriin.

Keskustan toisen puheenjohtajaehdokkaan, puolustusministeri Antti Kaikkosen mielestä kilpailun kunnollista avaamista ei saa haudata.

– Tähän asiaan pitää vielä palata. Ainakin itseäni VR:n toiminta on harmittanut useammassakin kohdassa. Junat suihkivat aika monen aseman ohi pysähtymättä.

– Mielestäni myös VR:n johdon bonusjärjestelmää pitää tarkastella. En ole aivan vakuuttunut siitä, että se olisi paras järjestelmä tavallisten junankäyttäjien kannalta. Ja juuri heidän kannaltaan raideliikennettä pitäisi kehittää, sekä tietysti alueiden ja elinkeinoelämän, Kaikkonen jatkaa.

Kun bonukset perustuvat taloudelliseen tulokseen eivätkä palvelujen laatuun, järjestelmä voi kannustaa yhtiötä esimerkiksi junavuorojen vähentämiseen.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ei halua kommentoida asiaa eikä ryhmän tunnelmia uudistuksen torppaamisesta. Kommentteja ei irtoa myöskään puolueen toiselta puheenjohtajaehdokkaalta, elinkeinoministeri Katri Kulmunilta eikä liikenne- ja viestintävaliokunnan keskustalaiselta varapuheenjohtajalta Ari Torniaiselta.

Mallia otettiin Ruotsista, päänavaajana HSL

Berner yritti ajaa Suomeen monioperaattorijärjestelmää, joka on toiminut hyvin esimerkiksi Ruotsin taajamajunaliikenteessä.

Ruotsissa alueellisesta junaliikenteestä vastaavat alueet, siis käytännössä (Suomen maakuntia vastaavien) läänien virkamiehet ja poliitikot, jotka päättävät itse palvelun tasosta ja kilpailuttavat operaattorit sen pohjalta. Suomessa samaa mallia sovelletaan HSL-alueella eli pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä, jossa operaattorien kilpailutus on parhaillaan meneillään. Junakaluston omistaa pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen kalustoyhtiö.

Ruotsin kaukojunaliikenteessä toimii Open Access -tyyppinen vapaa kilpailu. ”Ruotsin VR:n” eli SJ:n (Statens Järnvägar) lisäksi raiteilla kulkee muidenkin operaattorien junia.

Viime vuosien aikana raideliikenne on avattu Ruotsin malliin muun muassa Norjassa.

Kilpailua on lykätty kerta kerran jälkeen

Jo yksin muiden Pohjoismaiden kokemusten valossa VR:n yksinvaltiutta on vaikea puolustaa asia-argumenteilla. Syitä onkin etsittävä perinteisistä puolueideologisista eroista sekä monien poliitikkojen yhteyksistä VR:ään ja raidealan ay-leiriin.

– On häkellyttävää, että puheissa lobbaamiseen kielteisesti suhtautuva hallitus ajaa näin selvästi vain yhden yhtiön etua, olkoonkin valtion omistaman yhtiön, ihmettelee Suomen Rautatiematkustajat ry:n puheenjohtaja Kalevi Kämäräinen.

Kriitikot väittävät, että VR:n johto pyörittelee poliitikkoja mennen tullen. Niin tai näin, kilpailun avaaminen on onnistuttu siirtämään kerta kerran jälkeen yhä kauemmas tulevaisuuteen. Jo VR:n yhtiöittämistä vuonna 1995 perusteltiin kilpailuun valmistautumisella.

LVM:stä ilmoitettiin viime viikolla, etteivät ministeriön virkamiehet kommentoi toistaiseksi lainkaan raideliikenteen kilpailutukseen liittyviä asioita ja että lausuntoja asiasta antaa tällä hetkellä vain vastuuministeri. Hämeen Sanomat ei ole toistaiseksi saanut haastattelua liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinilta. HÄSA