Kanta-Häme

Hallitus ei aio kiristää aselakeja – "Ei ole suunnitteilla", sanoo sisäministerin valtiosihteeri

Poliisiylijohtaja: Poliisihallitus ei valmistele aselupien määräaikaisuutta.
Poliisihallituksessa ei ole valmistelussa esityksiä aselupien määräaikaisuuden laajentamiseksi. Kuva: Lassi Puhtimäki
Poliisihallituksessa ei ole valmistelussa esityksiä aselupien määräaikaisuuden laajentamiseksi. Kuva: Lassi Puhtimäki

Hallituksella ei ole aikomusta kiristää aselakeja.

Poliisihallituksen (Poha) ylitarkastaja Reima Pensala nosti sunnuntaina esiin, että käytöstä poistuneilla ja unohduksiin jääneillä aseilla on vaara joutua vääriin käsiin, esimerkiksi rikollisille.

Sisäministerin valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen (vihr.) sanoo, että hallitusohjelmassa on todettu, ettei aselakeja aiota kiristää.

–  Mitään tällaista aselakipoliittista projektia ei ole käynnissä eikä suunnitteilla, Parviainen sanoo.

Pohan Pensalan mukaan aseiden joutumista vääriin käsiin voitaisiin ehkäistä sillä, että jatkossa myönnettävät aseluvat olisivat määräaikaisia. Käyttämättömien aseiden hävittämisestä voitaisiin Pensalan mukaan myös maksaa korvaus. Pensala sanoi, että määräaikaisuus voisi tarkoittaa joko tietyin aikavälein uusittavaa aselupaa tai sitä, että iäkkäille luvallisille tulisi tarkastus samaan tapaan kuin ajokortissa.

Myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen tviittasi asiasta maanantaina.

–  Poliisihallituksessa ei ole valmistelussa esityksiä aselupien määräaikaisuuden laajentamiseksi. Turvallisuuden näkökulmasta pyrimme edelleen helpottamaan kansalaisten mahdollisuuksia luovuttaa poliisille hävitettäväksi niin sanotut turhat aseet, Kolehmainen kirjoitti.

Valtiosihteeri: Halla-aholta tahallista harhaanjohtamista

Sunnuntaisen jutun julkaisun jälkeen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vihjasi tviitissään, että Pensalan esittämät ratkaisuehdotukset liittyisivät jotenkin sisäministerin Maria Ohisalon (vihr.) kantoihin.

–  Sisäministeri Ohisalo edistää kaikkia vihreiden lempihankkeita täydellä tarmolla. Metsästäjien ja muiden aseenomistajien kannattaa olla hereillä. Tavoitteena on yksi pyssy per omistaja ja alamaisin jatkolupa-anomus muutaman vuoden välein, Halla-aho tviittasi.

Oliko Halla-ahon tviitti tahallista harhaanjohtamista?

–  Mielestäni se oli sitä. Toki oppositiopoliitikko voi vetää yhtäläisyysmerkkejä yksittäisen hallinnonalan tai virkamiehen ajattelusta ministeriin sitä kautta, että ministeri vastaa tästä hallinnonalasta. Mutta tässä tapauksessa ei ole mitään, mihin hänen väitteensä perustuisi, valtiosihteeri Parviainen sanoo.

1,5 miljoonaa asetta, 600 000 luvanhaltijaa

Luvallisia aseita metsästäjillä ja muilla aseharrastajilla on yhteensä jopa 1,5 miljoonaa kappaletta. Luvanhaltijoita on sisäministeriön mukaan yli 600  000. Useilla heistä on monia aseita.

Ihminen voi harrastaa erilaisia aseharrastuksia. Esimerkiksi metsästäjä voi olla myös vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa.

Aktiivisia, eli viime vuonna riistanhoitomaksun maksaneita metsästäjiä on Riistakeskuksen mukaan noin 303  000. Suomen Reserviupseeriliiton mukaan aktiivireserviläisissä on kymmeniätuhansia ammuntaharrastajia.

Poliisihallituksen tilaston mukaan niin sanottuihin reserviläisaseisiin, eli esimerkiksi itselataaviin, kertatulella toimiviin rynnäkkökiväärin rinnakkaismalleihin oli vuonna 2015 myönnetty 14  500 lupaa. Tilasto ei kata kaikkia reserviläisaseiksi luettavia asemalleja.

Pohan Pensala arvioi, että reserviläisammuntaa harrastavia on tällä hetkellä korkeintaan noin 20  000.

Luvallisista aseista kolmasosa, eli 500  000, on yli 60-vuotiailla. Yli 80-vuotiailla aseita on yli 80  000, Poha kertoo. STT

Menot