Kanta-Häme

Hallitus haluaa jäädyttää sairaalainvestoinnit

Hämeenlinna

Sairaalainvestoinnit aiotaan laittaa jäihin erillisen lain avulla. Lain valmistelua vasta selvitellään, mutta hallinto- ja kehitysjohtaja Helena Tarkka valtiovarainministeriöstä epäilee sen olevan ainoa keino hillitä neljän miljardin hankkeita.

Jos laki säädetään, se ei juuri näytä vaikuttavan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin suunnitelmiin laajentaa ja uusia keskussairaalaa. Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri muistuttaa, että ensi vuonna alkaa vasta keskussairaalan suunnitteluprosessi, joka kestää arviolta kolme vuotta.

– Ensin valmistetaan hankesuunnitelma kesäkuun kuntayhtymän valtuuston käsiteltäväksi. Valtuusto valitsee kolmesta vaihtoehdosta toteutettavan, jonka pohjalta selviää sekä kustannusarvio että jatkosuunnittelu.

Isolauri muistuttaa, ettei suunnitteluvaihe ole rakentamisen kokonaiskustannuksista kuin pieni osa.

– Sote-aikataulu on meidän kannaltamme optimaalinen, sillä uusi järjestämistapa on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019. Keskussairaalan rakentaminen ei missään nimessä ehdi käynnistyä sitä ennen, Isolauri toteaa.

Isolauri pohtii lakiesitystä siitäkin näkökulmasta, että aluehallintovirastot ovat eri puolilla Suomea asettaneet kymmeniätuhansia neliöitä sairaalatiloja käyttökieltoon sisäilmaongelmien vuoksi. Niiden korjaaminen on hänen mielestään välttämätöntä.

MINISTERIÖIDEN POHTIMAN sairaalainvestointien lykkäyslain takana on kuntien ja kuntayhtymien haluttomuus lykätä hankkeitaan vapaaehtoisesti.

Hallitus tai ministeriöt eivät voi jäädyttää hankkeita ilman lakia, kuten tehtiin esimerkiksi puolustusvoimien uudistamisen yhteydessä.

Lääkintäneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo ministeri Juha Rehulan kunnille esittämien lykkäämisvetoomusten vaikuttaneen jopa hankkeita vauhdittavasti.

– Sairaaloiden laajennukset voivat kääntyä koko sosiaali- ja terveydenhoidon uudistuksen jarruksi. Uudet ja tilavat sairaalarakennukset voivat betonoida henkilöstön käyttämään totuttuja hoitorutiineja vaikka järjestelmät vaatisivat myös hoidon uudistumista, miettii Keistinen.

Keistinen viittaa terveydenhoitoalan muutoksilla paitsi sote-uudistukseen ennen kaikkea digitalisoitumiseen, joka on nopeasti muuttamassa hoitokäytäntöjä.

– Muutos on sama, joka on käyty läpi jo pankkialalla. Ensin palvelut siirtyivät tuulikaappiin ja sitten koteihin. Samoin on käymässä kaupassa, jossa nettikaupan käyttö tuntuu jo kivijalkakaupoissa. Nyt sama kehitys on alkanut terveydenhoidossa.

Keistinen kiittelee Hämeenlinnaa, jossa perusterveydenhuollossa käytetään pioneerina digitaalisia hoitotapoja samoin kuin ylioppilaiden terveydenhuollossa.

– Näiden uusien e-hoitomuotojen käyttöönotto voi vähentää merkittävästi sairaaloiden ja terveydenhuollon tilatarpeita, perustelee Keistinen uuden lain tarvetta.

Jos lykkäyslaki säädetään, se tuskin vaikuttaa jo käynnissä oleviin sairaalainvestointeihin, kuten Tampereen yliopistollisen sairaalan uudisrakentamiseen.