Kanta-Häme

Hallitus helpottaa ulkomaisen työvoiman käyttöä – "Ei ole suomalaisilta työntekijöiltä pois"

Hallituksen julkistamat tuoreet työllisyystoimet eivät riitä nostamaan työllisten määrää hallituksen omalle tavoitetasolle, arvioi Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.

– Tässä oli tosi paljon päätöksiä, ja ne olivat mielestäni pääsääntöisesti hyviä. Kuitenkin mittakaava oli aika pieni, Huovari arvioi.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan hallituksen päätökset kannustinloukkujen purkamisesta parantavat työllisyyttä ehkä 5 000–6 000 työllisen verran. Huovari arvioi, että muut hallituksen päättämät uudistukset lisäävät työllisyyttä hieman vähemmän, jolloin työllisten määrä voisi nousta uusilla päätöksillä yhteensä noin 10 000:lla.

Hallituksen lisäpanostukset olivat euroissa muutamia satoja miljoonia. Huovarin mielestä kukkaronnyörien pitäminen kireällä voi olla oikea ratkaisu nyt, kun taloustilanne näyttää kohtuullisen hyvältä, mutta PTT:ssä hallitukselta olisi toivottu hieman enemmän suurempia, talouden rakenteellisiin tekijöihin vaikuttavia päätöksiä.

Hallitus asetti toissa vuonna tavoitteekseen lisätä työllisten määrää 110 000:lla vuoden 2015 tasosta kevääseen 2019 mennessä. Määrästä on saavutettu hallituskauden ensimmäisen puoliskon aikana noin 10 000 ja alkuviikolla tehdyillä uusilla päätöksillä saadaan siis kasaan ehkä toinen mokoma.

Suurin työllisyyden kehitykseen vaikuttava tekijä on yleinen talouskehitys. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on arvioinut, että hallituksen tavoitteet täyttyvät, jos talous kasvaa seuraavat kaksi vuotta noin kahden prosentin tahtia.

Huovarin mielestä kahden prosentin kasvu ei riitä. Ennen finanssikriisiä oli nyrkkisääntö, jonka mukaan työllisyys alkoi kasvaa vasta sitten, kun bruttokansantuotteen kasvu ylitti kaksi prosenttia.

– Nyt kun tuottavuuden kasvu on ollut niin heikkoa, työllisyys on kasvanut vaatimattomammallakin bkt-kasvulla, Huovari huomauttaa.

Koska talouskasvusta osa syntynee jatkossakin tuottavuuden kasvulla, pitäisi bruttokansantuotteen Huovarin mielestä kasvaa ennemminkin kolmella prosentilla vuodessa, jotta työllisyys kohentuisi hallituksen loppukauden aikana niin paljon, että työllisten määrä lisääntyisi hallituskauden aikana yhteensä 110 000:lla.

Kuluvan vuoden parin ensimmäisen kuukauden aikana talouskasvu on ollut näin vahvaa, mutta PTT arvioi, että kasvu jää pitemmällä aikavälillä kuitenkin matalammaksi. Huovarin mukaan tutkimuslaitos arvioikin, että hallitus saa kautensa aikana lisättyä työllisyyttä vain noin 60 000–65 000:lla, koska hallituskauden alkupuoliskolla työllisyys kehittyi toivottua heikommin.

Monet hallituksen uusista päätöksistä ovat sellaisia, että niiden työllistävää vaikutusta on vaikeaa arvioida. Hallitus aikoo esimerkiksi helpottaa EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman käyttöä muuttamalla ulkomaalaislakia. Yritykset ovat toivoneet tätä, mutta ammattiliitot suhtautuvat yleensä penseästi ajatukseen ulkomaisen työvoiman tuonnista.

– Se oli mielestäni iso päätös. Minäkään en odottanut sitä, mutta onneksi se eteni. Se, että ulkopuolelta tulee työntekijöitä, ei ole suomalaisilta työntekijöiltä pois, vaan päinvastoin tervetullutta. Aina, kun meille tulee talouteen toimeliaisuutta, se hyödyttää taloutta ja meitä kaikkia, Huovari sanoo.

 

Etujärjestöjen tahoilta on jo ehditty kritisoimaan joitakin hallituksen päätöksiä työllisyyttä heikentäviksi.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK moitti niin sanottujen nollatuntisopimusten käytön rajaamista, minkä se arvioi nostavan työllistämiskynnystä.

Työttömien Keskusjärjestön mielestä hallituksen esittämä työttömyysturvan aktiivimalli taas on käytännössä työttömyysturvan heikennys niin kauan kuin töitä ei riitä kaikille, eikä hallitus osoita lisää varoja työllistämispalveluihin. Järjestön mukaan aktiivimallista uhkaakin tulla ”työttömien lotto, jossa suurin osa työttömistä voi vain hävitä”. LM-HäSa