Kanta-Häme Hämeenlinna

Hallitus tahtoo pakkoruotsin takaisin – “Pakko ei ole oikea motivaattori”

Hallitus haikailee pakkoruotsin palauttamista lukioihin. Miten asiaan suhtaudutaan Kanta-Hämeen lukioissa?
Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen pohtii kuinka menetellään maahanmuuttajien kanssa, joita on entistä enemmän ja joita yhteiskuntamme tarvitsee. Monilla heistä on haasteita suomenkielisten oppiaineksen kanssa. Kuvitus: Soile Toivonen.

Riihimäen lukion rehtori Kari Jukarainen, Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen ja Koulutusyhtymä Tavastian ruotsin lehtori Janne Mämmi suhtautuvat niin sanotun pakkoruotsin palauttamiseen epäillen.

Jukarainen ihmettelee hallituksen yllättävää linjausta, Mämmi epäilee tavoitteen toteutumista ja Iltanen sanoo uskovansa asian, vasta kun sen näkee.

– En osaa yhtään sanoa, toteutuuko linjaus, mutta kun tulee päätös, toimimme sen mukaan, Iltanen toteaa.

Mämmin mukaan ruotsia olisi hyvä osata kaksikielisessä maassa. Toki muutos toisi myös lisää töitä ruotsin kielen lehtoreille, jonka Mämmi näkee hyvänä asiana.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n puheenjohtajana aiemmin toimineen Jukaraisen mukaan tietyillä aloilla ruotsia tarvitaan.

Hän arvioi, että pakollisuus tuo ryhtiä opiskeluun, kun aineesta on pakko selvitä. Hän kuitenkin ihmettelee, että ruotsi nostettaisiin toiseksi pakolliseksi aineeksi äidinkielen rinnalle.

Iltanen korostaa, että koulutus on pitkäjänteinen prosessi. Ruotsin pakollisuus aiheuttaisi lukioille haasteita käytettävissä oleviin resursseihin. Hän viittaa Hämeenlinnan kaupungin tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen, mikä heijastuu myös lukioihin.

Lukioiden on tarkoin mietittävä, miten rahat lukiokurssien välillä jakaa. Lisäpanostus ruotsin kieleen, olisi pois muilta lukiokursseilta.

 

Miten pakollisuus vaikuttaa opiskeluilmapiiriin?

– Onko se opiskelijoiden kannalta hyvä asia? Muutos voi vähentää lukioon tulevia. Ruotsi ei ole kaikille vahva aine, Mämmi pohtii.

– Minulla ei ole mitään ruotsin kielen opiskelua vastaan, mutta pakko ei ole oikea motivaattori, Iltanen toteaa.

Iltanen oli mukana opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä pyöreän pöydän keskusteluryhmässä, jossa ruodittiin uutta lukiolakia, joka tulee voimaan 1. elokuuta.

Iltasen mukaan lakiesityksessä nostettiin esiin huoli suomalaisten kielitaidon kaventumisesta ja lukiolaisten jaksamisesta.

– Jos nyt määrätään pakolliseksi toinen kotimainen kieli ja samalla elinkeinoelämän puolelta tulee painetta valita pitkä matematiikka, koska siitä saa korkeakoulujen pääsykokeissa lisäpisteitä, niin miten tämä vaikuttaa nuorten jaksamiseen? hän kysyy.

Jukarainen allekirjoittaa Iltasen huolen kielivarannon yksipuolistumisesta. Hallitusohjelma olisi saanut hänen mielestään lähteä pönkittämään kaikkien kielten asemaa.

Mämmin ja Iltasen mukaan pakkoruotsi saattaa lisätä kirjoituksissa hylättyjen määrää. Jatko-opintoihin eteneminen, ei Iltasen mukaan saisi jäädä kiinni siitä, että reputtaa pakollisen ruotsin.

– Voit olla todella hyvä esimerkiksi teknologian alaan liittyvissä oppiaineissa, joiden osaajia maamme tarvitsee. Nuorten pitäisi päästä etenemään opiskelu-urallaan, Iltanen korostaa.

Mämmi opettaa ruotsia Koulutusyhtymä Tavastialla kaksoistutkintoa suorittaville. Tavastialla kaksoistutkintoa suorittavista ruotsin kirjoittaa vuosittain noin opiskelijoista puolet.

Mämmin mukaan yleensä jo pienellä panostuksella ruotsista pääsee kirjoituksissa läpi. Hän puolustaa pieniä luokkakokoja, sillä silloin opetus on yksilöllisempää ja tämä näkyy myös kielen arvosanoissa.

 

Tästä on kysymys

Tuore hallitusohjelma nostaa jälleen ruotsin kielen osalta kissan pöydälle.

Vuodesta 2005 lähtien toinen kotimainen kieli on ollut ylioppilastutkinnossa valinnaisena.

Tuoreen hallitusohjelman mukaan ”Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa.”

Nykyisessä ylioppilastutkinnossa pakollisena aineena on vain äidinkieli.

Kolme muuta kirjoitettavaa ainetta valitaan toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, reaalin ja matematiikan joukosta.

Tänä keväänä ruotsin kirjoitti vajaa puolet yo-kokelaista.