Kanta-Häme

Halpatyö on huono kilpailuetu

Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen puheenjohtajan Thelma Åkersin mielestä on pöyristyttävää, että kansallinen lentoyhtiö ulkoistaa lentoemäntien työtä EU:n ulkopuolelle.
Pöyristyttävää on teon syy: saada halvempia työntekijöitä.
 
– EU:n ulkopuolelta tulevilla lentoemännillä pitää olla samat työehdot kuin suomalaisilla.
 
Åkersin työnantaja Finnair ilmoitti kuluneella viikolla, että se alkaa ensi vuonna ostaa matkustamopalveluja Hongkongin ja Singaporen lennoille norjalaiselta miehistöpalveluyritykseltä OSM Aviatonilta.
 
Iltapäivälehdet uutisoivat kuluneella viikolla myös Finnairin vuonna 2002 tekemästä sopimuksesta kiinalaisen työnvälitysyrityksen kanssa. Sopimuksen mukaan irtisanomisen perusteeksi käy työntekijän raskaus, seksuaalinen suuntautuneisuus tai työtaisteluun osallistuminen.
 
– Olemme tienneet sopimuksesta, mutta emme ole ikinä päässeet sitä todistamaan. 12 vuotta sitten se oli valtava järkytys. Siitä saakka, kun ensimmäiset aasialaiset vuokratyöntekijät aloittivat, olemme taistelleet sosiaalista polkumyyntiä vastaan.
 
Åkers sanoo, että 6–7 vuoteen Finnairille ei ole juuri palkattu lentoemäntiä. Eikö Åkersia pelota, että tulevaisuudessa Finnair ei tarvitse omia lentoemäntiä? Åkers luottaa, että tarvitsee. Hän muistuttaa, että ulkoistuksia on jouduttu monessa yrityksessä perumaan, myös Finnairissa.
 
– Työnantaja on käyttänyt vuodesta 2011 alkaen ulkoistuksia painostuskeinona, millä se haluaa päästä käsiksi työehtosopimukseemme ja haluamansa heikennykset läpi.
 
Tämänkertaisissa säästöneuvotteluissa eli viime syksystä alkaen Finnair on vaatinut lentoemänniltä 18 miljoonan euron säästöjä. Työnantaja asetti ehdoksi 22 prosentin palkanalennuksen mikäli säästöjä ei saada kasaan tes-muutoksilla.
 
– Ei kai mikään ammattikunta voi alentaa palkkoja 22 prosenttia!
 
Åkers muistuttaa, että lentoemännät ja stuertit olivat kesäkuussa valmiita 12 miljoonan euron säästöihin. Paketissa olivat muun muassa työtuntien lisääminen, lepoaikojen lyhennys ja vuorolisistä ja kotimatkakorvauksista nipistäminen.
 
12 miljoonan säästöt olisivat tarkoittaneet 10 prosenttia lisää työaikaa ja 5 prosenttia palkkojen alennusta eli 15 prosentin vastaantuloa.
 
Marraskuusta alkaen on pyöritelty jos jonkinlaisia säästömalleja. Yhteisymmärrykseen ei päästy.
 
– On se kumma, että 12 miljoonaa ei kelvannut, vaan mieluummin lähdetään hakemaan halpaa työvoimaa. Työnantaja on kylmän rauhallisesti ilmoittanut, että ei aio maksaa suomalaista palkkaa. EU:n ulkopuolelta tuleville pitää saada työluvat ja niiden edellytyksenä on, että noudatetaan suomalaisia työehtoja.
 
Åkers vertaa Finnairia Lufthansaan, Air Franceen, KLM:ään ja SAS:iin.
 
– Muut kansalliset yhtiöt lobbaavat EU:ssa sosiaalista polkumyyntiä vastaan. Finnair on täysin poikkeava. Se on samassa sakissa kuin Norwegian ja Ryanair, joka on täydellinen markkinahäirikkö.
 
Åkers ihmettelee, mihin ovat unohtuneet periaatteet, miten ihmisiä työllistetään, ihmisarvo ja hyvinvointivaltion idea.
 
Lentoliikenne on vaikeuksissa ja Finnairilla on taloudellisia ongelmia. Millä konstilla Åkers kokoaisi säästöt?
 
– Yhtiössä kaikkien pitäisi olla valmiita leikkaamaan palkastaan vaikka 5 prosenttia. Samaan aikaan kun meiltä vaaditaan säästöjä, yhtiön johto saa 3,2 miljoonan euron bonukset. Näin ei olisi, jos yhtiötä aidosti oltaisiin pelastamassa.
 
Åkersin mukaan lentoemännät ovat jo luopuneet monista eduista.
 
– Merkittävimpiä on miehistön määrä. Ennen Euroopan lennolla oli kuusi töissä, nyt on neljä. Aikaerolennoilla palautumisvapaita on vähennetty.
 
Åkersin mielestä valtion pitää säilyttää omistuksensa Finnairissa. Kaukaisen pohjoisen maan lentoyhteyksien turvaamisessa se on oleellista. Mutta Åkers on pettynyt valtio-omistajaan.
 
– Kun työehtoja poljetaan, ministerit viestittävät, että he eivät voi puuttua pörssiyhtiön asioihin.
 
Pörssiyhtiön asioihin voidaan puuttua, kun on kyse Venäjän ylilentokieltouhasta. Silloin ministeriössä oli kovasti säpinää.
 
– Finnairin strategia on suunniteltu yhden kortin, Aasian-lentojen, varaan. Mitä sitten, jos tämä strategia ei pärjääkään? Se on haavoittuva kuten Venäjän ylilentokieltouhka osoitti.
 
Åkers muistuttaa, että aasialaiset lentoyhtiöt siirtävät huomiotaan Eurooppaan. Esimerkiksi Lufthansa on jo valmistautunut siihen.
 
– Finnairilla on aina välilasku, kun aasialainen matkustaja lentää Helsingin kautta Keski-Eurooppaan. Aasialainen yhtiö lennättää hänet suoraan Pariisiin. Finnair joutuu kilpailemaan aasialaisten yhtiöiden kanssa lipun hinnalla.
 
Halpalentoyhtiöiden tulo markkinoille mullisti alan ja kilpailukeinona yleistyi halpa työvoima. Åkers sanoo painokkaasti, että mikään lentolippu ei voi maksaa 39 tai 69 euroa ollakseen kannattava.
 
– Lippujen hintojen pitää nousta; alkaa vastata todellisuutta. Sääntely tulee taas muodossa tai toisessa uudelleen.
 
Teksti: Hannamari Ahonen
 

 

Päivän lehti

25.1.2020