Kanta-Häme

Haltia vie elämyksillä Suomen luontoon

Mikä on saanut inspiraationsa Kalevalan Sotkan munasta? Mikä on 75 prosenttisesti energiaomavarainen? Minkä massiivipuinen kattoelementti on lähes 40 metriä pitkä? Vastaus kaikkiin kysymyksiin on Espoon Nuuksiossa sijaitseva Suomen luontokeskus Haltia, joka avataan yleisölle ensi toukokuussa.

Metsähallituksella on tällä hetkellä 24 luontokeskusta ympäri Suomea. Monet niistä ovat pieniä, muutaman työntekijän pyörittämiä infopisteitä.

– Haltia on aivan eri mittakaavan näyttelykeskus. Se on lippulaiva, joka toimii verkostona muiden luontokeskusten kanssa, sanoo luontokeskuksen johtaja Timo Kukko.

Kukko antaa vastauksia ennen kuin kysymyksiä ehtii edes esittää. Koska Suomen matkailusta yli 50 prosenttia kohdistuu pääkaupunkiseudulle, rakennetaan Haltia lähelle Nuuksion kansallispuistoa. Kyllä 150 000 kävijän vuositavoite 17 miljoonan euron hankkeelle on realistinen, sillä luonto on merkittävin yksittäinen syy, miksi matkailijat tulevat Suomeen.

Haltia ei ole kuitenkaan suunniteltu vain turisteille portiksi Suomen luonnon erityispiirteisiin. Keskuksen tavoitteena on lisätä yleistä kiinnostusta luontoon ja auttaa kaikkia nauttimaan siitä. Haltiasta saa muun muassa retkineuvontaa, siellä voi tehdä kämppävarauksia, hankkia metsästys- ja kalastuslupia sekä tulostaa karttoja.

– Hämeenlinnalaiset partiolaiset ovat jo ottaneet yhteyttä ja kyselleet, koska voi tulla käymään, kertoo Kukko.

Näyttelytoiminnan ja luontokasvatuksen lisäksi Haltia tarjoaa kokous- ja ravintolapalveluja. Asiakkaiksi odotetaan yhtä lailla valtiovieraita kuin perhejuhlaporukoita.

Paljon puuta, vähän jätettä

Haltian suunnittelu aloitettiin jo 1990-luvun puolivälissä, mutta asiat alkoivat konkretisoitua 2000-luvun alussa, kun Metsähallitus löysi kumppaneita hankkeelle.

– Tarvittiin koko pääkaupunkiseudun ja yritysten yhteistyötä, sanoo Timo Kukko.

Haltiaa rakentaa vuonna 2008 perustettu kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus oy, johon kuuluvat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre oy. Solvallan urheiluopisto sijaitsee Suomen luontokeskuksen naapurissa.

Monessa mukana olleella Kukolla on pelkästään hyviä kokemuksia erityyppisten toimijoiden yhteistyöstä. Inarissa hän johti projektia, jossa luontokeskus löi tietonsa ja taitonsa yhteen saamelaisen kulttuuriväen kanssa ja tuloksena oli paljon kehuja kerännyt Siida.

Rakennuksena Haltia on täynnä ekologisia ratkaisuja. Rakennukset kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja tuottavat 40 prosenttia syntyvistä jätteistä. Haltian ei haluttu olevan osa näitä lukuja.

Kaikki mahdollinen on tehty puusta, joka sitoo enemmän päästöjä kuin vapauttaa niitä. Massiivipuiset levyt on liimattu Itävallassa, mutta työstetty rakennuselementeiksi Stora Enson tehtaalla Pälkäneellä.

– Rakennuspuolella teemme historiaa. Emme hanki sertifikaatteja, puhumme teoilla, sanoo Kukko.

Esimerkiksi “Sotkan siipisulat” Haltian katolla ovat aurinkopaneeleja, joilla tuotetaan sähköä ja lämmitetään vettä. Kallioperään on upotettu 11 kilometriä maalämpöputkia, joiden avulla rakennusta myös jäähdytetään. Jopa hissien jarrutusenergia otetaan talteen.

Kolmekerroksisen rakennuksen viherkatteeksi istutetaan maksaruohoa.

Sisällä mutta silti luonnossa

Sekä perusnäyttelyssä että vaihtuvissa näyttelyissä panostetaan elämyksellisyyteen. Käytetyt valo- ja ääniammattilaiset ovat kansallisia huippuja. Samoin valokuvaajat, joiden otokset eri puolilta Suomea imaisevat katsojan eri vuodenaikoihin 18 metriä leveällä ja neljä metriä korkealla kaarevalla valkokankaalla.

Haltia on ollut Timo Kukolle täysipäiväistä työtä jo neljän vuoden ajan. Mitä tapahtuu toukokuussa, kun puitteet ovat vihdoin valmiit?

– Silloin se vilske vasta alkaa, tietää Kukko kokemuksesta. (HäSa)