Kanta-Häme Hämeenlinna

Haluatko olla oma vuokranantajasi? Hämeenlinnassa voi ehkä pian asua osuuskunnassa

Suomessa vielä varsin harvinainen, edullisuutta tavoitteleva asumisen muoto on tulossa Hämeenlinnaan.
Sisälähetys ry:n hallituksen puheenjohtaja Juha Kaakinen on innoissaan asumisosuuskunnista. Pitkä matka on kuljettu siitä, kun Sisälähetyksen perustaja Ludvig Enkvist sai merimiespappina yli sata vuotta sitten kipinän diakonia- ja sosiaalityöhön. Arkistokuva: Terho Aalto Kuva: Terho Aalto
Sisälähetys ry:n hallituksen puheenjohtaja Juha Kaakinen on innoissaan asumisosuuskunnista. Pitkä matka on kuljettu siitä, kun Sisälähetyksen perustaja Ludvig Enkvist sai merimiespappina yli sata vuotta sitten kipinän diakonia- ja sosiaalityöhön. Arkistokuva: Terho Aalto Kuva: Terho Aalto

Sisälähetys ry suunnittelee asumisosuuskunnan perustamista Hämeenlinnaan.

Yhdistys on nyt alkanut selvittää, kuinka paljon osuuskunta kiinnostaa hämeenlinnalaisia.

Todennäköisimmin talo rakennettaisiin Asemanrantaan, jossa kaupungilla on vielä varaamattomia tontteja.

Päätöksiä etenemisestä yhdistys tekee ensi keväänä. Jos vuonna 2021 päästäisiin rakentamaan, voisi valmista olla vuonna 2022.

Osuuskunnan talon koko on vielä auki, mutta Kaakinen haarukoi minimimääräksi 30–50 asukasta.

Yhdistys aikoo hakea alkuvuodesta 2020 hankkeelleen kehittämisrahaa ARA:lta, joka on myös edistämässä erilaisia asunto-osuuskuntien malleja.

Selvitys: sopii erityisesti lapsiperheille ja senioreille

Vielä melko vähän käytetyn asumistavan tavoite on tarjota kohtuuhintainen vaihtoehto asunnon ostamiselle tai vuokraamiselle.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti teki kaksi vuotta selvityksen, jonka mukaan osuuskunta sopisi erityisesti lapsiperheiden ja senioreiden asumistarpeisiin. Asukkaiksi voisivat hakea ne, joiden tulot ja varallisuus eivät riitä markkinaehtoiseen asuntoon.

Helsinkiin asumisosuuskuntaa kokoava rakennusyhtiö Fira perustelee nettisivuillaan asumismuodon edullisuutta sillä, että osuuskunnassa ei ole mukana sijoittajaa, joka vaatii pääomalleen tuoton. Osuuskunnassa sijoittajia ovat jäsenet, jotka asuvat sen asunnoissa.

Tutkijat ovat kuvanneet osuuskunnassa asumista turvalliseksi, sillä omistajan vaihtumisesta tai vuokrasopimusten määräaikaisuudesta ei tarvitse huolehtia.

Sisälähetys koordinoi ja varmistaa rahoituksen

Aiemmin Hämeenlinnan Sisälähetys tunnettiin lähinnä vanhusten hoivapalveluistaan.

– Haluamme näin olla paikallisyhteisössä mukana, ennen kaikkea ikäihmisten asumiseen liittyvissä asioissa. Tämä tuntui luontevalta ja kiinnostavalta vaihtoehdolta, perustelee Sisälähetyksen hallituksen puheenjohtaja Juha Kaakinen.

Yhdistyksen rooli hankkeessa on olla koordinoija, joka ottaa vastuun toteutumisesta ja varmistaa rakennusaikaisen rahoituksen.

– Ihanne olisi, että kaikki asunnot menisivät perustettavan osuuskunnan jäsenten käyttöön.

Taustastaan huolimatta Sisälähetys ei ole asettamassa asukkaille mitään ikärajaa.

Kaakinen sanoo, että ”eri sukupolvien talo voisi olla kiinnostava ja toimiva”. Myöskään yhdistyksen kristillisellä arvotaustalla ei ole merkitystä.

Sisälähetys myi omistamansa Hoivian koko osakekannan kaksi ja puoli vuotta sitten Esperi Carelle ja Turuntien kiinteistönsä ruotsalaiselle kiinteistösijoittajalle.

Osuuskuntahankkeessa Sisälähetyksellä ei ole Kaakisen mukaan taloudellista intressiä.

Todennäköisin paikka Sisälähetyksen asumisosuuskuntatalolle on Asemanranta. Aluella on jo omistus- ja vuokra-asuntoja. Asumisoikeusasuntojakin on tulossa. Kuva kesältä 2018, Riku Hasari

Omistaja-asukas voi päättää yhteisten varojen käytöstä

Osuuskunnassa asumisen Kaakinen näkee poikkeavan vuokralaisuudesta ja asumisoikeusasumisesta etenkin siinä, että osuuskunta-asukkaalla on täysi mahdollisuus olla päättämässä yhteisten varojen käytöstä.

– Osuuskuntamallissa on yksinkertaistettuna kyse vuokra-asumisesta, jossa maksat tietyn osuusmaksun päästäksesi mukaan.

Koska Hämeenlinnan hanke on vielä niin alkuvaiheessa, ei mukaan pääsyyn vaadittavia tarkkoja summia vielä ole.

– Aika realistinen arvio on 10 000–15 000 euroa, hankkeen ja asunnon koosta riippuen.

Kaakinen antaa yhden konkreettisen esimerkin mahdollisesta osuuskunta-asujasta.

– Jos iäkäs ihminen asuu isossa omakotitalossa yksin ja miettii talon myymistä, niin tällainen osuuskunta voisi olla hyvinkin järkevä vaihtoehto.

PTT selvittää erilaiset osuuskunnan mallit

Paljon on vielä auki Hämeenlinnan hankkeessa, mutta monia epävarmuuksia on osuuskunta-asumisessa ylipäätään.

Pellervon taloustutkimus PTT selvittää parhaillaan asumisosuuskuntien lukuisia erilaisia rahoitus- ja sopimusmalleja. Juha Kaakinen istuu hankkeen ohjausryhmässä.

Tutkimuksella halutaan muun muassa selvittää, tarjoaako voittoa tavoittelematon ja myös säännelty osuuskuntamalli todella yhden ratkaisun kohtuuhintaisen asumisen tarpeeseen.

Kunkin osuuskunnan säännöt ratkaisevat muun muassa sen, kuinka asukas saa maksamiaan rahoja pois, jos joutuukin luopumaan asunnostaan.

Rakentaminen rahoitetaan pääosin lainalla

Ylijohtaja Rossilahti kaavaili selvityksessään, että osuuskunnan asukkaat maksaisivat osuuspääomana vähintään 10 prosenttia kohteen hankinta-arvosta. Loppuosa katettaisiin kahdella eri tavoin lyhenevällä lainalla: rahoituslaitokselta tarvittaisiin kiinteistövakuudellista lainaa ja valtion takaamaa lainaa.

ARA hyväksyisi hankkeiden rakentamis- ja muut kustannukset ja hyväksyisi hankkeet tuen piiriin.

Nykyisin taloyhtiön lainat voivat olla 70 prosenttia kiinteistön arvosta. Sen ylittämiseen vaaditaan muutakin lainan vakuutta kuin yhtiön omistama kiinteistö. Tämän niin sanotun täytetakauksen osuuskunta hakee valtiolta.

Koska asukkaat päättävät osuuskunnan toiminnasta, heillä on intressi pitää asumiskustannukset minimissä eikä erityistä vastikkeiden kohtuullisuuden valvontaa tarvita.HÄSA

Jäsenmaksulla asumaan, vuokralla katetaan kulut

Suomen Akatemian asumisen tulevaisuuden tutkijoiden mukaan suomalaisetkin kaipaavat nyt asumiseltaan paitsi palveluja ja esteettömyyttä myös yhä enemmän yhteisöllisyyttä.

Asumisosuuskunta ei ole mikään kommuuni, vaan talossa on yhteisöllistä toimintaa vain asukkaiden tarpeiden ja halujen mukaan.

Osuuskunnan jäsenet päättävät talon kaikesta toiminnasta.

Osuuskunta-ajatteluun perustuen osuuskunnan jäseneksi haluava maksaa jäsenmaksun, joka antaa oikeuden asua osuuskunnan talossa.

Asumisesta maksetaan kuukausivuokra, jolla katetaan asuntojen hoito- ja rahoituskulut.

Koti, ei sijoituskohde

Asunto-osuuskunnissa asuntoa ei voi pääsääntöisesti vuokrata kolmansille osapuolille, eikä asuntoa voi myydä. Asunto ei siis ole sijoituskohde vaan osuuskunnan jäsenen koti.

Mahdollinen kiinteistön arvonnousu koituu osuuskunnan hyväksi.

Suomessa on vireillä ainakin toistakymmentä monen asunnon osuuskuntahanketta.

 

Lähteet: Ara, Asukkaiden sosiaalisen asumisen osuuskuntamalli -selvitysraportti (2017) ja HäSa:n arkisto.