Kanta-Häme

Hämäläiset ovat ottaneet omakseen Paasikivi-seuran

– Aktiivisten jäsentemme lisäksi seuralla on alkuajoista lähtien ollut tehtäviinsä innostuneita, toiminnasta vastuun kantavia henkilöitä, kiitteli lauantaina Raatihuoneella järjestetyssä Paasikivi-seuran 50 vuotisjuhlassa puheenjohtaja Ossi Halonen.

– Seura kunnioittaa ja vaalii nimensä kantajan, Juho Kusti Paasikiven elämäntyötä, jota hän teki poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa.

Toiminnalle hyvät lähtökohdat antoi seuran ensimmäinen puheenjohtaja, ensimmäinen kunniapuheenjohtaja, maaherra Jorma Tuominen. Kiitoksia Halonen jakoi niin seuran kuin sen työvaliokunnan jäsenille, eri yhteistyökumppaneille ja kolmelle edeltäjälleen. Puheenjohtajana ovat Jorma Tuomisen lisäksi toimineet Juho Tenhiälä ja Veikko Ripatti. He ovat kasvattaneet seuran nykyiseen kokoonsa.

Toimintavuosinaan seura on järjestänyt 366 alustusta. Eri elämänalojen huippuasiantuntijoiden luentoja on ollut kuulemassa yli 24 000 kuulijaa.

Hämeenlinnan Paasikivi-seura on jäsenmäärällään 17 maakunnallisen seuran kärjessä. Jäseniä seurassa on Hämeenlinnan lisäksi Janakkalasta, Hattulasta, Riihimäeltä ja Lopelta.

Seuran toiminnan arvostuksesta kertoo Tasavallan presidentti Sauli Niinistön juhlaan lähettämät onnittelut.

Kysymys itsenäisyydestä

Tilaisuuden juhlapuhuja, ministeri Jaakko Iloniemi mainitsi Juho Kusti Paasikiven kuuluneen jo varhain heihin, jotka näkivät Suomen tulevaisuuden itsenäisenä, vaikka se ei ollut itsestään selvyys kaikille hänen puoluetovereillekaan.

– Kysymys Suomen turvallisuudesta oli ensimmäisestä maailmansodasta eteenpäin se, mitä Paasikivi ei milloinkaan lakannut miettimästä, sanoi ministeri Iloniemi.

”Paasikiven linjaa” hän mainitsi tulkitun monin tavoin, kunkin aikakauden tarpeiden mukaan.

Käsitteenä Paasikiven linja vakiintui toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina ja tarkoitti tuolloin Paasikiven johdolla harjoitettua ulkopolitiikkaa.

Euroopan yhdentymistä ei presidentti Paasikivi ehtinyt nähdä. Iloniemen arvelun mukaan hän ei olisi osannut kuvitellakaan tilannetta, missä Suomi on osa eurooppalaisten demokratioiden liittoa, Euroopan unionia.

– Toteutamme vaihtelevalla menestyksellä unionin yhteistä ulkopolitiikkaa, myös yhteistä idänpolitiikkaa. Suomella on Brysselin toimivaltaan kuuluvissa asioissa yhteinen politiikka, mutta muilta osin määrittelemme itse politiikkamme sisällön. Se koskee varsinkin turvallisuuspolitiikkaa niin kauan kuin olemme sotilaallisesti liittoutumattomia, Iloniemi tiivisti.

Vt. kaupunginjohtaja Juha Isosuo toi oman tervehdyksensä tilaisuuteen.

– Tulevaisuus rakennetaan historian päälle, ja Hämeenlinna arvostaa historiaansa, vakuutti Isosuo

J. K. Paasikiven lempilauseen mukaisesti: Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. (HäSa)