Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämäläisten maatilojen määrä laski vuosikymmenessä viidenneksellä - Tilat ovat maan keskikokoa suurempia

Valtaosalla tiloista viljellään, mutta myyntitulot tulevat kotieläimistä ja maidosta.
Lehmä kävi lypsyllä robottinavetassa Kärkölässä viime marraskuussa. Maito on merkittävä tulonlähde monelle maanviljelijälle. Arkistokuva. Kuva: Esko Tuovinen
Lehmä kävi lypsyllä robottinavetassa Kärkölässä viime marraskuussa. Maito on merkittävä tulonlähde monelle maanviljelijälle. Arkistokuva. Kuva: Esko Tuovinen

Maatilojen määrä on laskenut Kanta- ja Päijät-Hämeessä noin viidenneksellä vuosikymmenessä. Lasku vastaa koko maan kehitystä.

Viime vuonna Hämeen maakunnissa toimi 3360 maatilaa, joista Kanta-Hämeessä 1832.

Maatalousmaata oli Hämeessä 184 800 hehtaaria, josta noin kymmenesosa oli kesannolla. Tilojen keskikoko oli 55 hehtaaria, kun koko maan keskiarvo on 44 hehtaaria.

Luvut selviävät torstaina julkistetuista MTK Hämeen maataloustuotantotilastoista.

Lähes kolmella hämäläistilalla neljästä päätuotanto on kasvinviljelyä, mutta maatilojen myyntituloista yli puolet tulee kotieläintuotannosta. Yksistään maidon osuus oli lähes kolmannes kaikista maatilojen tuloista.

Kanta- ja Päijät-Hämeen alueiden suurin maitopitäjä on Hämeenlinna, jossa tuotettiin viime vuonna lähes 25 miljoonaa litraa maitoa. Hämeenlinna ja kaksi seuraavaksi suurinta maitopitäjää Orimattila ja Sysmä tuottivat yhdessä noin puolet kaikesta Hämeessä lypsetystä maidosta.

Samat kunnat pitivät kärkisijoja myös naudanlihan tuotannossa.

Sianlihantuotanto on keskittynyt Lounais-Hämeeseen, jossa tuotettiin viime vuonna lähes seitsemän miljoonaa kiloa possunlihaa. Lampaanlihaa taas tuotetaan pääasiassa Päijät-Hämeessä sekä myös Tammelassa.

Häme oli viime vuonna vahvaa mallasohran tuotantoaluetta ja kuminan tuotannossa Kanta- ja Päijät-Häme ovat Suomen suurimpia alueita.

Luomutuotantoon käytetty peltoala kasvoi viime vuonna Hämeessä viidenneksellä. HäSa

Päivän lehti

2.7.2020