Kanta-Häme

Häme Menu sekoittaa modernisti perinteitä ja lähiruokaa

Pirjo Päivärinta yhdistää ruokapöydässä perinteen ja lähiruuan.
Pirjo Päivärinta myöntää olevansa taiteilija ja tekijä. Monta kertaa Häme Menukin syntyy niin luovasti, ettei siitä jää paljon paperille. Kuvat: Riku Hasari

Kun Raatihuoneen ravintolapalveluista vastaava food designer Pirjo Päivärinta tarjoaa Häme Menun, on se joka kerta erilainen. Tänään asiakkaina ovat Linnan Martat ja pöytään kannetaan niin haukea, peuraa, jänistä ja majavaa kuin Raatihuoneen pihalta löytyneitä kasveja. Virvoitusjuomia ei Raatihuoneella tarjota, vaan juomat tehdään vaikkapa pihlajanmarjoista.

– Rakkaudella tehtyä ruokaa on ilo syödä, Maunviljelijät Oy:n yrittäjä huomauttaa.

Kanta-Hämeeseen on yritetty tehdä kohta 20 vuotta yhtä ja yhtenäistä Häme Menua, mutta Päivärinnan mielestä se ei ole koskaan lyönyt itseään oikein läpi.

Jos joku sanoo haukea surkeaksi kalaksi, maistakaapa Päivärinnan graavihaukea.

Jokaiselle yritykselle pitäisi räätälöidä omanlaisensa menu, jossa kunnioitetaan yrityksen omia perinteitä. Menussa voi ja pitääkin olla perinneruokia, mutta niitäkin voi modernisoida. Esimerkiksi Päivärinnan rosollissa on monen värisiä porkkanoita, eikä vain niitä tuttuja keltaisia.

– Luotan omaan intuitiooni. Tällekin lautaselle piti saada kalaan ja rosolliin punajuuresta punaista, mutta perunasta ja valkoviinikastikkeesta keltaista sen takia, kun silmälaseissa on punaista. Minulle ruuanlaitto on luovaa, se on taidetta, Päivärinta virnistää.

Viisitoista vuotta Raatihuoneen ravintolapalveluista vastannut Päivärinta jatkaa edelleen tuttua työtään palveluntuottajana. Hämeenlinnan kaupungin järjestämään kilpailutukseen tuli vain yksi tarjous ennen kuin se keskeytettiin.

Pirjo Päivärinta ei kommentoi tilannetta puoleen, eikä toiseen. 15 vuotta on kuitenkin pitkä aika luotsata yhtä ja samaa ravintolaa.

Jäkälä on oiva jälkiruoka etenkin silloin, kun se on saanut suklaahunnun.

Ensimmäisen kerran yhteistä Häme Menua yritettiin luoda jo vuonna 1999 Pro Agrian Suussa sulavaa Suomessa-hankkeessa. Hanke oli koko kansan ruokajuhla, jota kaikki 20 maakuntaa juhlivat Helsingin Rautatietorilla. Seuraavan kerran asialla oltiin taas vuonna 2007.

Päivärinta oli mukana kehittämässä jokaiselle mukana olevalle yrityksille oman näköistään menua. Urakka oli melkoinen.

– Me olimme silloin liian paljon edellä aikaamme. Ketään ei kiinnostanut paikallinen ruoka, josta me puhuimme. Niin se aika muuttuu. Välillä tuntuu, että nykyisin ei enää muusta puhutakaan kuin lähiruuasta, Päivärinta sanoo.

Häme Menusta puhutaan vieläkin, vaikka siitä ei ole koskaan tullut matkailun kärkihanketta. Pikkuhiljaa vanhat toimijat ovat luopuneet menusta. Suurin virhe on Päivärinnan mielestä ollut se, että menua on tarjottu vain tilauksesta.

Aika ei ole ajanut Häme Menun ohi, mutta se on muuttanut muotoaan yrityksen, vuodenajan ja tekijän mukaan. Esimerkiksi Linnan Martoille tarjolla oli omasta maakunnasta löydettyä tryffeliä. Kaloista Päivärinta tarjoaa mieluiten kuivaksi moitittua haukea, joka on lopulta kaikkea muuta kuin kuivaa.

Oma kalastaja ja metsästäjä takaavat sen, että Raatihuoneelle saadaan takuuvarmasti paikallista tarjottavaa.

– Minulle tärkeintä on saada ihmiset pysähtymään ja nauttimaan ruokailusta. Luonto on täynnä toinen toistaan herkullisempia raaka-aineita, kunhan joku vain löytää ne, Päivärinta houkuttelee. HäSa

Päivän lehti

22.1.2020