Kanta-Häme

Häme on kultaista maaperää

Suomessa on keskimäärin 90 löytämätöntä kultaesiintymää, joiden varannot ovat 50 prosentin todennäköisyydellä ainakin 750 tonnia kultaa, kertoo Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) tuore selvitys.

Tutkimuslaitos on arvioinut orogeeniset kultavarannot kallioperässä noin kolmasosasta Suomen maapinta-alaa.

– On erittäin hyvä kysymys, mitä tämä käytännössä merkitsee? sanoo GTK:n erikoistutkija Pasi Eilu.

Eilun mukaan selvitys kertoo, minkälainen potentiaali Suomen maassa on kullan suhteen. Se osoittaa todennäköisimmät alueet, mutta ei kerro tarkemmin, mistä kohtaa kultaa kannattaa ruveta kaivamaan. Eikä sitä, onko esiintymien hyödyntäminen taloudellisesti kannattavaa.

GTK tekee malmikartoitusarvioita virallisia tilastotietoja varten, jotka ovat poliittisten päättäjien käytettävissä. Kaivosyhtiöt raportoivat löydöksistään hyvin tarkkaan määriteltyjen sääntöjen mukaan eivätkä saa spekuloida.

– Meidän työ on täydentää. Kertoa se, mitä kaivosyhtiöt eivät raportoi. Kertoa, mitä metalleja ja mineraaleja Suomen kallioperästä on löydettävissä, summaa Eilu.

Raportin mukaan suurin osa Suomen tunnetuista orogeenisistä kultavarannoista on Suurikuusikon esiintymässä Keski-Lapissa. Merkittäviä tunnettuja kultavarantoja on myös Kevitsan kupari-nikkeli-platinametallimalmissa sekä eräissä Pohjois-Suomen platina-palladiumesiintymissä.

Löytämättömistä varannoista hieman yli puolet sijaitsee arvion mukaan Pohjois-Suomen vihreäkivijaksoissa, pääosin Kittilässä, Sodankylässä ja Kuusamossa. Itä-Suomen löytämättömöt varannot ovat lähes kokonaan Ilomatsin, Kuhmon ja Suomussalmen arkeeisissa vihreäkivissä.

Keski- ja Etelä-Suomen vastaavien varantojen arvioidaan keskittyvän itäisen Satakunnan, Varsinais-Suomen ja eteläisen Hämeen alueelle.

– Jos verrataan vaikka Kymenlaaksoon tai Etelä-Karjalaan, voidaan sanoa, että eteläiseen Hämeeseen liittyy kullan suhteen paremmat mahdollisuudet, sanoo Eilu.

Orogeenisistä kultamalmeista, jotka syntyvät vuoristoja muodostavissa prosesseissa, tuotetaan noin kolmannes maailman kullasta. HäSa

Päivän lehti

1.4.2020