Kanta-Häme

Hämeen linna goes Heavy Metal

Kuin luodut toisilleen. Näin voi liioittelematta sanoa näyttelystä Heavy Metal, joka avautuu perjantaina Hämeen keskiaikaisessa linnassa.

Näyttely koostuu kokoelmasta 1500–1700-lukujen haarniskoja ja aseita.

Esillä on yksi maailman harvoista kokonaisena säilyneistä hevosen haarniskoista, viisi kokonaista maksimilian- ja italialais-tyyppistä levyhaarniskaa sekä 12 puolihaarniskaa.

Lasivitriinit on täytetty kypärillä, hilpareilla, keihäillä, miekoilla, musketeilla ja rataslukkopistooleilla.

ESINEET OVAT lähtöisin Etelä-Itävallassa sijaitsevasta Grazista, missä Universalmuseum Joanneum hallinnoi maailman suurinta ja vanhinta haarniskakokoelmaa. Esineistön kokonaismäärä on 32 000.

Haarniskanäyttely lähetettiin ensimmäistä kertaa maailmalle jo vuonna 1992 ja sen ovat nähneet miljoonat ihmiset Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Aasiassa.

Hämeen linnaan pystytetty näyttely on järjestyksessä kuudestoista, mutta erilainen kuin edeltäjänsä.

– Näyttely on muuttunut, koska ihmisetkin ovat muuttuneet. Nyt ideana on välittää ajatusta jatkuvasta suojautumisesta ja liikkeestä, sanoo kulttuurituottaja Johannes Ramharter.

– Ja tietysti muotivirtauksista. Ihmiset ovat aina halunneet näyttää hyvältä.

OMALEIMAISEKSI näyttelyn tekevät myös työpajat, joissa voi esimerkiksi pelata sakkia tai ratsastaa puuhevosella. Erilaisia tapahtumia järjestetään kuukausittain lokakuulle asti.

Jos näyttelystä haluaa hakea Suomi-yhteyksiä, löytyy niitäkin. Hakkapeliitat käyttivät 30-vuotisessa sodassa 1600-luvulla samankaltaisia puolihaarniskoja, joita näyttelyssä on tusina.

– Ja Suontaan kartanon Niilo Olavinpoika lyötiin ritariksi Ruotsissa vuonna 1396. Hämäläiset voi olla ylpeitä siitä, että ensimmäinen tunnettu ritari tulee Hattulasta, muistuttaa intendentti Jouni Marjamäki.

HEAVY METAL -NÄYTTELY on Kansallismuseolle iso satsaus. Museon ylijohtaja Elina Anttila kertoo, että se voi toteuttaa tämän kokoluokan näyttelyjä vain yhden vuodessa, yhdessä sen korkeanprofiilin museossa. Niihin kuuluvat Hämeen linnan lisäksi Kansallismuseo ja Merikeskus Vellamo.

– Tässä näyttelyssä on ollut tärkeää se, että olemme tehneet Hämeenlinnan kaupungin kanssa yhdessä viestintää ja markkinointia, sanoo Anttila.

Näyttelyä on pohjustettu kauppakeskuksiin suunnatulla mainoskiertueilla. Metropolian opiskelijoiden toteuttama ns. ritarikiertue jalkautui viime viikonloppuna Espoon Isoon Omenaan, Lahden Karsimaan, Lempäälän Ideaparkiin, Vantaan Jumboon ja Helsingin Itikseen.

– Sitä, millä tavalla museo on läsnä eri paikoissa, täytyy vähän varioida, sillä ihmiset saavat tuntumaa asioihin tekemällä, sanoo Anttila.

NÄYTTELYN VÄLITTÖMÄT kustannukset ovat noin 530 000 euroa. Jos näyttelystä aiheutuu tappiota, vastaa kaupunki puolesta sen määrästä, kuitenkin korkeintaan 100 000 euroon asti.

– Emme ole aikaisemmin tehneet vastaavaa sopimusta. Tässä tapauksessa se osaltaan mahdollisti sen, että uskalsimme näyttelyn tänne ottaa, kertoo Anttila.

Vuosittain Hämeen linnassa vierailee noin 80 000 kävijää. Tänä vuonna määrän odotetaan nousevan 130 000:een.

– Ei sen pitäisi olla mahdoton juttu. Yleensähän miehet kokevat museot aika tylsiksi, mutta tässä näyttelyssä ei ole mitään tylsää. Ja miehet ja pojat tuovat varmasti tänne naisetkin, uskoo intendentti Marjamäki.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic