Kanta-Häme

Hämeen linnalle muovataan uusi brändi

Hämeen linnan alueen kehittämisessä edetään tulevina kuukausina keskusteluihin siitä, mitä eri osapuolet todella haluavat tehdä alueelle.

Kyseessä ovat kolmen toimijan neuvottelut: valtion Museoviraston, Hämeenlinnan kaupungin ja Museo Militarian.

Uudistustyötä johtava projektipäällikkö Antti Vihinen kertoo, että tähän mennessä käydyissä tunnusteluissa on oltu yksimielisiä siitä, että linnan toimintaa on kehitettävä.

Kokouksia rauhassa

Hämeen linna pitäisi Vihisen mielestä brändätä.

– Linna on matkailukohde. Ongelma on se, ettei siellä ole Savonlinnan oopperajuhlien tyylistä, brändiä leimaavaa tapahtumaa tai asiaa kuten Olavinlinnalla on.

Vaikka alueella on paljon tapahtumia, Hämeen linnan toiminta ei ole niin tunnettua kuin se voisi olla.

– Yllättävän paljon törmään jopa kaupungin alueella siihen, ettei linnan tiedetä olevan auki talvellakin.

Syksyn aikana on tarkoitus järjestää kokouksia, joissa alueen kehittämisvaihtoehdoista neuvotellaan juurta jaksain.

Vihinen kertoo, ettei tarkka aikataulu ole selvillä. Valtion ja kunnan koneistojen toimenpiteissä voi mennä oma aikansa.

– Täytyy pitää mielessä, että Hämeen linna on möllötellyt tuossa satoja vuosia. Ei pidä hötkyillä.

Vihinen alkaa syyskuussa koordinoida ensi vuoden Sibelius-juhlavuotta. Säveltäjän syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta.

Brändi tarinan kautta

Tärkeintä Vihisen mielestä on linnan tarina ja se, miten tarina voisi näkyä ulospäin. Hän nostaa esimerkiksi viime viikonlopun Hämeen Keskiaikamarkkinat.

– Se on hyvin vetovoimainen tapahtuma Hämeenlinnassa. Nimenomaan tällainen kulissikäyttö erilaisten tapahtumien yhteydessä näyttää olevan se asia, mikä eniten kiinnostaa eri toimijoita.

Myös uuden teknologian ja virtuaalisuuden hyödyntämisestä on käyty alustavaa keskustelua.

– Tämän tapaisia brändin rakentamisiahan on tehty historiallisissa kohteissa.

Vihinen mainitsee Harry Potterit ja Taru sormusten herrasta -elokuvat. Potter-elokuvien linnaa ei oikeasti ole olemassa, vaan kohtaukset on kuvattu Oxfordissa Christ Church Collegessa. Turistivirrat vyöryivät paikkaan elokuvien myötä.

– Viimeksi mainittu taas on lisännyt Uuden-Seelannin matkailuvirtoja räjähdysmäisesti, kun ihmiset käyvät katsomassa missä hobitit asuvat, Vihinen sanoo.

Uudistuksia pysyvään näyttelyyn

Vihinen ei tavoittele mainitsemiensa elokuvien esimerkkien kaltaista ratkaisua. Hän haluaa kertoa niiden avulla, että kulttuurijulkisuutta voi saavuttaa monella eri tavalla.

– Mielikuvitushan ei tässä aseta rajoja, nuorempi polvi voi keksiä vaikka mitä. Ei sen tarvitse olla mikään megatason elokuvatuotanto.

Uusien tapahtumien lisäksi linnan pysyvää näyttelyä suunnitellaan uudistettavan.

– Uudistuksia voi tulla aika rajullakin tavalla. Asiakaskunta saa nyt kyllä asiantuntevan ja hienon opastuksen, mutta yleisvaikutelma on se, että onpas paljon tyhjiä huoneita, Vihinen sanoo.

Hänen mukaansa Hämeen linnalla on erikoinen ongelma.

– Turun linnaan ja Savonlinnan Olavinlinnaan verrattuna Hämeen linna on näistä melkeinpä parhaassa kunnossa. Täällä ei kuitenkaan ole yhtä raflaavaa sisältöä, vaikka ulkokuori mahdollistaisi hyvän sisällöntuotannon.

Puistoa ei aidata

Vihisen mielestä on kuitenkin syytä muistaa, että alueelle ei voida rakentaa vaikkapa vesiliukumäkeä. Kyseessä on suojeltu ja arvokas kulttuurihistoriallinen kohde, ja uudistukset täytyy tehdä suojelupäätösten puitteissa.

– Täytyy muistaa sekin, että tässä on tapahtunut iso kehityskaari yhden sukupolven aikana.

Muutama vuosikymmen sitten tavoitteena oli, että linna saisi olla mahdollisimman koskematon ja että se pysyisi siten ehjänä. Nyt taas tavoitellaan suunnilleen tuplausta noin 100 000 vuosittaisen kävijän määrään.

Kaupunkipuistoa Vihinen pitää erittäin tärkeänä, ja hänen mielestään alueen on voitava olla jatkossakin laajamittaisessa virkistyskäytössä. Projektipäällikön mielestä puisto on kaupunkilaisten olohuone.

– On mahdotonta ajatella, että puisto aidattaisiin ja sisäänpääsystä alettaisiin ottaa pääsymaksua. (HäSa)