Kanta-Häme

Hämeen maatiloilla vietettiin avoimien ovien päivää – Tiedon jakaminen ja kohtaaminen tärkeässä roolissa

23-vuotias maatilanemäntä Mari Mattila osallistui toista kertaa Avoimet maatilat tapahtumaan. Viime vuonna hänen tilallaan kävi päivän aikana liki 400 vierasta. Kuva: Sara Aaltio
23-vuotias maatilanemäntä Mari Mattila osallistui toista kertaa Avoimet maatilat tapahtumaan. Viime vuonna hänen tilallaan kävi päivän aikana liki 400 vierasta. Kuva: Sara Aaltio

23-vuotias Mari Mattila osallistui Avoimet maatilat -päivään viime vuonna ensimmäistä kertaa. Päivän suosio löi kaikki odotukset uusiksi tällä vuodelle.

– Ensimmäiset autot odottivat tienristeyksessä ja saapuivat minuutilleen kello 11 pihaan. Huonolla matikkapäälläni laskin, että liki 400 ihmistä vieraili päivän aikana. Tänään ensimmäiset tulivat varttia vaille 11.

Mari Mattila kokee teemapäivän tärkeäksi ja esittelee tilaansa mielellään. –Luulopuheet vähenevät, kun ihmiset tutustuvat maatiloihin ja niiden toimintaan. Kuva: Sara Aaltio
Mari Mattila kokee teemapäivän tärkeäksi ja esittelee tilaansa mielellään. –Luulopuheet vähenevät, kun ihmiset tutustuvat maatiloihin ja niiden toimintaan. Kuva: Sara Aaltio

Aikkolan Mattilan tilalla sukupolven vaihdos tehtiin loppuvuodesta 2017. Mari Mattilalle on ollut selvää, että hän jatkaa työtä vanhempiensa jalanjäljissä.

– Olen viides sukupolvi tässä. Olen aina tiennyt, että minusta tulee maanviljelijä. Veri vetää pellolle ja olen tähän kasvanut. Tämä oli luontainen valinta, tietynlainen kutsumus. Lisäksi olen perheen ainoa lapsi, niin ei ollut sitäkään tilannetta, että olisi tarvinnut sisarusten tapella siitä kuka jää.

Vaikka tositelevisiosarja Maajussille morsian on esitellyt monenlaisia maatilojen isäntiä ja emäntiä Suomen kansalle, on etenkin nuori nainen karjatilallisena yhä poikkeus, joka joutuu uran alkutaipaleella vakuuttelemaan omaa osaamista.

– Kyllähän tämä miesvoittoinen ala on. Ymmärtääkseni hevos- ja lammastiloilla on vähän enemmän naisia. Varsinaista vähättelyä en ole kohdannut, mutta uutena maatalousyrittäjänä saa vakuutella vanhoja isäntiä ennen kuin he uskovat, että tästä emännästä on johonkin.

 

Viime vuoden vastaavan tapahtuman yleisintä yleisökysymystä Mattila ei joudu miettimään sekuntiakaan. Se liittyi tilan karjaan, jotka ovat emolehmiä. Kysymys kuului ja kuuluu, mikä on emolehmä.

– Lypsylehmästä lypsetään maito ja se maito ostetaan sitten kaupasta. Emolehmää ei ihminen lypsä lainkaan, vaan vasikka saa kaiken maidon. Se on luonnollista ja minä tykkään siitä. Laidunkausi rantalaitumilla kestää vähintään toukokuusta lokakuulle.

Mattilan tilalta vasikat myydään jatkokasvatukseen toiselle tilalle kasvamaan.

Ensi vuodesta lähtien Mari Mattilan tila on virallisesti luomutila.

– Luomu on vielä jonkun verran lähempänä omaa ajatusmaailmaa. Luomu on eettistä ja tällä hetkellä kannattavampaa kuin tavanomainen tuotanto. Tuottajahinnat ovat kovin alhaalla ja uudistautua täytyy, että tila pysyy elinvoimaisena.

Mari Mattilan emolehmät ovat rodultaan Herefordeja. Ne saavat laiduntaa ulkona keväästä pitkälle syksyyn.
Mari Mattilan emolehmät ovat rodultaan Herefordeja. Ne saavat laiduntaa ulkona keväästä pitkälle syksyyn.

Ilmastonmuutos on aihe, josta ei voi välttyä nykypäivän maataloudessa.

– Suurin asia mikä mieltäni harmittaa, on se, kun sanotaan naudanlihan tuotannon pilaavan ympäristön. Väitteessä ei oteta huomioon tuotantomaata. Suomen karjatalous on niin erilaista, jos verrataan vaikka Keski-Eurooppaan.

Nurmesta, nurmen käytöstä ja sen kyvystä sitoa hiiltä Mattilalla riittää painavaa sanottavaa.

– Suomi on maailman parhaita maita nurmen tuotannossa. Niin kauan kuin ihminen ei pysty nurmea hyödyntämään ravinnokseen, niin tarvitaan märehtijöitä muuttamaan se sellaiseksi aineeksi, jota ihminen pystyy sen hyödyntämään. Nurmi myös sitoo hiiltä paljon paremmin kuin viljapelto.

Avointen ovien päivän Mattila kokee tärkeäksi juuri kohtaamisen kannalta.

– Luulopuheet vähenevät, kun ihmiset kohtaavat. Toivottavasti saadaan järjestettyä tämä ensi vuonnakin.

Amanda Voutilainen rapsuttaa syntymäpäivää viettävää Idoli lehmää. Mari Mattila on iloinen, että vieraat ovat aidosti kiinnostuneita maaseudusta.

Aikkolan Mattilan maatilan elämään voi tutustua myös Facebookissa.