Kanta-Häme

Hämeen poliitikot ottivat syksyyn tuntumaa rapuristeilyllä

Kanta- ja Päijät-Hämeen kansanedustajat viettävät yhteistä kesäjuhlaa vuorovuosin Hämeen itäisessä ja läntisessä kolkassa. Tänä vuonna oli Kanta-Hämeen vuoro ja Hämeenlinna valikoitui retkikaupungiksi, sillä pääsihän täällä maistelemaan rapuja ja vierailemaan Keskiaikamarkkinoilla.

Päivä alkoi Rapumaakunnan julistusjuhlasta ja rapukuninkaan lakituksesta kävelykatu Reskalta. Kanta-Hämeen edustus, eli Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Johannes Koskinen (sdp) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kertoivat rapujuhlatarinoita kilpaa Päijät-Hämeen edustajien James Hirvisaaren (perus) ja Kalle Jokisen (kok.) kanssa.

Tässä vaiheessa Koskinen kertoi jättävänsä rapujuhliin kuuluvat snapsit väliin, mutta innostui myöhemmin ruokapöydässä laulamaan juomalauluja muiden mukana.

– On tärkeää, että maakunnan edustajat tapaavat, jotta voimme yhdessä tarkastella tulevana syksynä päätettäviä asioita. Näemme toisiamme kuukausittain, mutta tämä kesäjuhla on vapaamuotoisempi tilaisuus, Pekonen kertoi.

Hämeeseen tarvitaan teitä ja matkailua

Koskinen nosti yhdeksi maakunnan kansanedustajien tavoitteeksi saada lisärahoitusta Forssan seudun teiden parannukseen, jotta Valtatie 2:n kunnostus saataisiin loppuun. Hämeen liiton maakuntahallituksen puheenjohtajana Koskinen näkee, että Kanta- ja Päijät-Häme ajavat alueen asioita yhdessä.

– Välillä ollaan tietysti kilpasilla, jos esimerkiksi molemmat haluavat, että alueellistettava valtion laitos tulee juuri omalle alueelle.

Myös maakuntaliittojen väkeä osallistui kesäretkelle. Päijät-Hämeen Maakuntaliiton puheenjohtaja Jari Parkkonen muistutti, että moni matkailija näkee Hämeen yhtenäisenä alueena. Jo sen takia kannattaa tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä.

– Me voisimme Päijät-Hämeen seudulla ottaa vähän oppia siitä, miten hyvin Kanta-Hämeessä on osattu tuotteistaa järvet ja alueen vesistöt. Onhan meilläkin yhtä lailla valtteinamme Päijänne ja Vesijärvi.

Kyllä ja ei kuntaliitoksille

Tulevan syksyn kunnallisvaalien myös kuntien asema, kuntauudistus ja kuntaliitokset nousevat erityisen tärkeiksi puheenaiheiksi maakuntapoliitikkojen agendalla.

Anttila ei halua, että kuntia liitetään yhteen pakolla. Hänestä kuntauudistuksessa on keskittämisen makua. Itse hän korostaa Suomen maaseutumaisuutta ja kannattaa hajautetumpaa kuntamallia.

– Kunta on alueensa tärkein kehittäjä. Jos päätöksenteko karkaa isoihin kaupunkeihin, periferioiden asioita ei hoida enää kukaan.

Koskisen mielestä pienet kunnat ovat pärjänneet hyvin etenkin siksi, kun valtion tulojen tasaus tukee niitä. Anttilan puhe esimerkiksi Forssan alueen pitkälle viedystä sairaanhoidon kuntayhteistyöstä saa hänet ihmettelemään, mikseivät kunnat voisi yhdistyä.

– Kun kuntayhtymällä on jo 70–80 prosenttia vastuusta, alue voisi yhtä hyvin olla yhtä kuntaa. Kuntien yhdistyessä voidaan päättää, että mitkä koulut ja terveyskeskukset säilytetään. Kaikkea ei tarvitse keskittää yhdelle torille.

Pekonen tietää, että kuntaliitokset herättävät keskustelua etenkin maakuntien rajalla olevissa kunnissa.

– Hyvinkääläiset eivät halua liittyä Riihimäkeen hämäläisinä ja muut eivät halua uusmaalaisiksi. (HäSa)