Kanta-Häme

Hämeen ruoantuotanto kaipaa yhteistyötä

Hämeen elintarviketuotannon vahvuus on monipuolisuus, mutta ruokaketjun yhteistyö kaipaa kehittämistä. Tieto selviää perjantaina julkistetusta Kasvua Hämeessä -teemaohjelmasta vuosille 2015–2020.

Ohjelma koskee sekä Kanta- että Päijät-Hämettä, ja sen tavoitteena on parantaa hämäläisen alkutuotannon ja elintarvikeyritysten kilpailukykyä. Lisäksi Hämeessä tuotetun ruuan asemaa ja tunnettuutta halutaan parantaa.

Kasvua Hämeessä -ohjelmaan toteuttavat eri hankkeissa MTK Häme, ProAgria Etelä-Suomi, Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja Koulutuskeskus Salpaus.

Hankkeet liittyvät esimerkiksi maatilalla toteutettavaan jatkojalostukseen ja elintarvikealan uusiin innovaatioihin. Lisäksi koko ruokaketjun yhteistyötä alkutuotannosta elintarvikeyrityksiin halutaan parantaa.

Kasvua Hämeessä -ohjelman ohjelmapäällikkö Siri Taalas kertoo, että esimerkiksi kasvi- ja eläintilan yhteistyö voi konkreettisimmillaan liittyä lantaan.

– Lantalogistiikka on tärkeää, jotta ravinteet saadaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Kanta- ja Päijät-Hämeen erot tulevat Taalaksen mukaan esiin siinä, että Kanta-Häme on vahvaa maidontuotantoaluetta. Päijät-Hämeessä korostuu viljanviljely.

Taalas huomauttaa, että pienyrittäjän kannalta maakunnat ovat hyvin samanlaisia. Esimerkiksi maataloustuotteiden jatkojalostaminen tiloilla vaatii kehittämistä kummassakin maakunnassa.

Jatkojalostuksessa pitää Taalaksen mukaan muistaa huomioida myös elintarvikeyritysten tarpeet.

– Esimerkiksi härkäpapu vaatii prosessointia, jotta suurkeittiöt voivat sitä käyttää. Lisäksi tuotteen ympärille pitää kehittää reseptiikkaa. HäSa