Kanta-Häme

Hämeen Sanomille langettava päätös Julkisen sanan neuvostolta

Hämeen Sanomat on saanut langettavan päätöksen Julkisen sanan neuvostolta virheen korjauksesta. 

Päätös kokonaisuudessaan

Langettava 5510/SL/14
Vastaaja: Hämeen Sanomat
Asia: Virheen korjaus
Ratkaistu: 17.9.2014

Lehden kolumnisti kirjoitti valtionlainan korkomenoista. Myöhemmin lehti oikaisi kolumnia painetussa versiossaan. Lehti menetteli virheellisesti, kun se ei julkaissut oikaisua myös verkossa.
Kantelu 22.5.2014

Kantelu kohdistuu Hämeen Sanomissa 3.5.2014 julkaistuun kolumniin ”Poliitikoilla rajalliset vaikutusmahdollisuudet” ja siinä olleen virheen korjaukseen 8.5.2014. Kolumnin kirjoittajan mielestä Suomen on otettava huomioon luottoluokittajien arvioinnit ja korotettava veroja sekä tehtävä kipeitä leikkauksia. Kantelija kiinnittää huomiota siihen, että tässä kontekstissa kirjoittaja väitti seuraavaa; ”Jos luokitustamme heikennetään, nousevat korot. Valtionlainoihin pannaan helposti prosentti lisää, jolloin velanhoitoon tulee vuodessa miljardin lisäkustannus”.

Väite valtionvelan korkojen nousun kustannuksista oli kantelun mukaan väärä, ja se johti lukijoita harhaan. Jos valtionlainan korkoihin (noin 1 814 miljoonaa euroa) lisätään prosentti eli sadasosa, velanhoidon lisäkustannus nousee kantelijan laskujen mukaan viidessä, kuudessa vuodessa vajaaseen 20 miljoonaan euroon. Taustalla on se seikka, että lainojen juoksuaika on viisi, kuusi vuotta, eikä koron nousu vaikuttaisi heti koko lainakantaan, vaan ainoastaan uuden lainan hintaan.

Kantelijan mielestä kirjoittaja oli sekoittanut prosentit ja prosenttiyksiköt. Hän ei myöskään ollut ymmärtänyt, että koron nousu ei vaikuta koko lainakantaan, vaan ainoastaan uuden velan hintaan.

Kantelija pyysi lehteä korjaamaan olennaiset asiavirheet. Verkkolehdessään Hämeen Sanomat ei kuitenkaan julkaissut lainkaan oikaisua, ja painetun lehden oikaisu esitti korjattavan virheen valheellisesti. Lehti väitti oikaisussaan, että kolumnissa oli puhuttu prosenttiyksiköistä, vaikka siinä kirjoitettiin prosenteista.

Hämeen Sanomien vastaus 5.6.2014

Päätoimittaja Pauli Uusi-Kilposen vastauksen mukaan kolumnissa mainittiin, että jos valtionvelan korkoihin pannaan prosentti lisää, niin sen vaikutus on miljardi euroa vuodessa. Kantelijan mukaan kirjoittaja oli sekoittanut prosenttiyksikön ja prosentin. Näin ei päätoimittajan näkemyksen mukaan tapahtunut. Kolumnissa mainitaan ”korkoihin pannaan prosentti lisää” eli jos korko on prosentti ja siihen pannaan prosentti lisää, on se kaksi prosenttia.

Selvennykseksi kolumnissa mainitaan, että se (”korkoihin pannaan prosentti lisää”) nostaisi valtion korkomenoja miljardilla. Valtiolla on päätoimittajan vastauksen mukaan velkaa yli 90 miljardia euroa, ja vuoden 2014 lopulla ollaan lähellä sataa miljardia. Siitä tulee tuo kolumnissa pyöreästi mainittu rahamäärä.

Kolumnissa ei mainita sitä, tuleeko korko heti kokonaisuudessaan maksuun vai myöhemmin.
Kolumnissa ei pyritty selvittämään yksityiskohtaisesti esimerkiksi valtion velanhoitoon liittyvää juoksutusaikaa, vaan siinä pyrittiin antamaan kiteytetty kuva tekemisten ja tekemättä jättämisten kokonaisvaikutuksista yleisellä tasolla. Kolumnin luonteeseen kuuluu päätoimittajan mukaan kiteyttää ja pelkistää sanomisia niin, että kirjoituksen idea ja kokonaiskuva käsiteltävästä asiasta välittyvät lukijalle.

Hämeen Sanomat julkaisi Oikaisut -otsikon alla täsmennyksen. Siinä sanottiin, että tuo kolumnissa mainittu miljardin lisäkustannus korkoihin tulee viipeellä eli viidessä vuodessa, jos korot nousevat prosenttiyksikön. Lisäyksen tehnyt toimitussihteeri oli päätoimittaja Uusi-Kilposen mukaan käyttänyt ilmaisua jos ”korot nousevat prosenttiyksikön” eikä kolumnin alkuperäistä mainintaa ”korkoihin pannaan prosentti lisää”. Toimitussihteeri sanoi päätoimittajan mukaan ymmärtäneensä niin, että kyse oli samasta asiasta kuin kolumnissa.

Päätoimittaja Uusi-Kilposen vastauksen mukaan kolumnissa ei mainittu mitään siitä, miten nopeasti koron mahdollinen nousu vaikuttaisi täysimääräisesti. Korjaukseen ei ollut hyvän journalistisen tavan kannalta perusteita, koska asia jota ei edes mainita, ei voi olla oleellinen tai merkittävä virhe. Hämeen Sanomat kuitenkin päätti julkaista täsmennyksen kantelijan sitä toivoessa. Päätoimittajan mukaan tuo ”oikaisu” olisi pitänyt julkaista esimerkiksi Täsmennys -otsikon alla tai jättää kokonaan pois, koska siihen ei ollut journalistisia perusteita. Siksi sitä ei myöskään julkaistu verkossa.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. – –

Sanomalehden kolumnisti kirjoitti valtion luottoluokituksesta. Myöhemmin lehti julkaisi kolumnia koskevan oikaisun. Näin toimiessaan lehti tunnusti, että kyseessä oli Journalistin ohjeiden tarkoittama olennainen asiavirhe, jolloin se olisi pitänyt korjata myös verkossa. Oikaisua ei julkaistu verkossa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hämeen Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Liina Matveinen, Timo Huovinen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Heikki Vento.
Tämä päätös on avattu 14 kertaa