Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeen seurantapaikoilla useita havaintoja sinilevistä – Levä voi kohota pinnalle vanhetessaan

Sinilevä esiintyy yksittäisinä bakteerihippuina tai jonomaisina rihmoina. Kuva: Katariina Filppula
Kuvituskuva: Katariina Filppula

Kuluvalla viikolla on havaittu sinilevää seitsemällä Hämeen leväseurantapaikalla.

Orimattilan Villikkalanjärven havaintopaikalla levää havaittiin runsaasti veden pinnalla. Runsaasti levää tavattiin myös Vesijärven havaintopaikalla Asikkalassa sekä Orimattilan Mallusjärvellä.

Levää on havaittu myös Vanajanselän rannalla Hattulassa ja vähäinen esiintymä havaittiin myös Lopella Loppijärven havaintopaikalla.

Lahdessa Vesijärven ja Kymijärven havaintopaikoilla nähtiin vähän sinilevää.

Kuudella havaintoasemalla ei nähty sinilevää lainkaan.

 

Tällä viikolla myös Pirkanmaalla havaittiin runsaasti sinilevää Ikaalisten Kyrösjärvessä Toivolansaaren uimarannassa ja Hämylänlahdella.

Levää on havaittu myös Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla.

Runsaita levähavaintoja tehtiin myös Pyhäjärven Vesilahden kirkonkylän rannassa ja Lempäälän Mäyriänrannassa.

 

Hämeen ely-keskuksen hydrobiologi Petri Horppila kertoo, että sinileviä on järvivesissä keväästä asti, vaikka niitä ei yleensä kesän alussa nähdä veden pinnalla.

– Alkukesästä järven pinnalla on sinilevälle liikaa valoa. Kaasurakkulan avulla sinilevä pystyy pysyttelemään tarpeeksi syvällä. Levä kuitenkin vanhenee, ja se menettää kykynsä pysyä syvällä vedessä, Horppila tarkentaa.

Tuulen tyyntyessä vanhentunut sinilevä pääsee nousemaan kohti veden pintaa.

Jos tuuli myöhemmin voimistuu, se voi kuljettaa levää suureltakin alueelta rantaan.

– Isoilla järvillä levää voi esiintyä jopa kymmenien neliömetrien kokoisilla alueilla, Horppila kertoo.

 

Etenkin tuulille avoimilla selkävesillä tilanne voi vaihtua nopeasti, jos tuuli kuljettaa levää rannalta toiselle tai sekoittaa tyynellä säällä pinnalla olleen levän syvemmälle.

Jos tuuli käy pitkään samalta suunnalta, voi tuulen alapuoliselle rannalle kertyä paljon levää, vaikka sitä ei olisi näkyvillä tuulen yläpuolisella rannalla.

– Yhdellä paikalla tehty levähavainto ei kuvaa kuitenkaan koko järven tilannetta, Horppila tarkentaa. HäSa