Kanta-Häme

Hämeen Tukikodissa muhii kasvusto ja kiista

Tehostettua palveluasumista sekä työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille nuorille, aikuisille ja alaikäisille lapsille tarjoavan Hämeen Tukikoti oy:n toimitiloissa Marssitiellä on todettu sisäilmaongelmia.

Löydetyt mikrobit ja sädesienikasvustot ovat Hämeen Sanomien tietojen mukaan aiheuttaneet oireita henkilökunnalle. Hämeen Sanomat on haastatellut lukuisia henkilöitä, joiden mukaan Tukikodin johto on suhtautunut välinpitämättömästi oireiluun.

– Aihe on hyshys-asia. Henkilökunta ei saa puhua asiasta asukkaiden kuullen ja jos asukkaat puhuvat, se pitää lopettaa tai ohjata puhe muihin aiheisiin, kertoo eräs haastateltu.

Tukikodin kiinteistön omistaa Hämeenlinnan kaupunki ja siinä vuokralla olevan Hämeen Tukikoti Oy:n omistaja on lääkäri- ja hoiva-alan yritys Mehiläinen.

Vuonna 1953 rakennetussa talossa todettiin keväällä ja kesällä rakenteellisia kosteusvaurioita kellarissa sijaitsevan askartelutilan alapohjasta ja seinäeristeistä. Materiaalinäytteistä löydettiin runsaasti homeita ja sädesientä.

Toinen mikrobivaurio johtuu keittiössä joulukuussa 2015 tapahtuneesta vesivahingosta. Lattianpesuletkun hana oli jäänyt yöksi päälle, ja letkun liitoksen petettyä keittiön ja viereisen juhlasalin lattialle valui noin 8–10 kuutiota vettä. Juhlasalista vettä valui rakenteisiin ja kellariin, mikä aiheutti mikrobivaurion aktivoitumisen. Tilat ovat tällä hetkellä pois käytöstä.

Useiden haastattelujen perusteella osa talon noin 30 työntekijästä on kärsinyt sisäilmaongelmille tyypillisistä oireista myös muualla rakennuksessa kuin vaurioituneiksi todetuissa tiloissa.

Haastatellut henkilöt arvostelevat voimakkaasti tukikodin johtajaa Marjaana Jokista ongelmien vähättelystä, tiedottamisen puutteista sekä omavaltaisesta toiminnasta. Haastatellut sanovat, että mikrobi- ja homelöydöksistä ei ole tiedotettu tasapuolisesti henkilökunnalle, eikä asiasta ole lainkaan kerrottu ympärivuorokautisesti tukikodissa asuvien asiakkaiden omaisille.

Haastateltujen mukaan Jokinen on kieltänyt oireista puhumisen työterveydessä.

– On henkilöitä, jotka eivät uskalla puhua asiasta, koska pelko sitoo suut, yksi haastateltu sanoo.

– Henkilökunta ei saa mennä työterveyteen ennen kuin on keskustellut johtajan tai toisen johtoon kuuluvan henkilön kanssa, toinen kertoo.

Marjaana Jokinen ei halunnut kommentoida asiaa useista yhteydenotoista huolimatta, vaan ohjasi kysymykset Mehiläisen kiinteistöpäällikölle Jari Kanervalle.

Sähköpostissaan Kanerva vastaa, että kosteusvaurioista on tiedotettu henkilökunnalle ja tiedotusta jatketaan.

– Asiasta jatketaan keskustelua henkilökunnan kanssa. Olemme järjestämässä (asiakkaiden) omaisille illan, jossa asiasta käydään keskustelua.

Kanervan mukaan Mehiläinen ei voi ottaa kantaa henkilöstön oireiluun. Hän kirjoittaa, etteivät henkilöstön sairauspoissaolot ole lisääntyneet ja että asukkaiden terveydentilaa seurataan päivittäin.

Rakennuksessa tehtiin viime helmikuussa terveydensuojelulain mukainen tarkastus, jonka yhteydessä Linnan Tilapalvelut sai tiedon tapahtuneesta vesivahingosta.

Kun rakenteita avattiin maaliskuussa, juhlasalissa oli havaittavissa voimakasta mikrobiperäistä hajua. Juhlasali ei ole ollut Tukikodin käytössä vuokrasopimuksen mukaan.

– Ilmoitusvelvollisuus epäillyistä sisäilmaongelmista ja vaurioista on aina vuokralaisella. En usko, että ilmoittamisessa on viivytelty, vaan kyse on ollut ymmärtämättömyydestä miten vesi kulkeutuu ja mitä se tekee rakenteissa, sanoo Linnan Tilapalveluiden rakennustekninen asiantuntija Mika Metsäalho.

Tutkimusraportit on laatinut Arkido Oy.

Rakennuksen kellaritilojen kosteusongelmia on pyritty korjaamaan jo aiemmin, mutta talo on peruskorjauksen tarpeessa. Mahdollisesta remontista ei ole tehty päätöksiä.

– Vaurioituneet tilat tullaan alipaineistamaan ja niiden sekä käytössä olevien tilojen välille rakennetaan ilmatiiviit seinät, Metsäalho kertoo.

Mehiläinen kartoittaa Tukikodille mahdollisia uusia toimitiloja. HÄSA