Kanta-Häme

Hämeen vanhaa linnaa on rakennettu jo 700 vuotta – 40-vuotias museo juhlii kakkukahvein ensi torstaina

Kaupungin komein nähtävyys on ollut avoin kaikelle kansalle vasta 40 vuotta.
Linnan remontti alkoi vuonna 1956. Ensin valmistui päälinna. Kehämuurit ja vallit saatiin valmiiksi vasta vuonna 1988. Tässä työn alla on Kruununleipomo. Kuva: Muu
Linnan remontti alkoi vuonna 1956. Ensin valmistui päälinna. Kehämuurit ja vallit saatiin valmiiksi vasta vuonna 1988. Tässä työn alla on Kruununleipomo. Kuva: Muu

Kun Hämeen vanha linna avattiin vuonna 1979 yleisölle, kuviteltiin, että vuodesta 1953 jatkunut entistämistyö olisi jo loppusuoralla. Metsään meni.

Silloin oli kyllä päälinna valmiina, mutta kehämuurien remontti jatkui vielä pitkään. Kehämuurit ja vallit saatiin valmiiksi vasta vuonna 1988.

Tosiasiassa remontti jatkuu vielä 40 vuotta myöhemminkin, eikä töille ole loppua näkyvissä.

Paljon on toki saatu aikaiseksi, sillä onhan vanhaa linnaa rakennettu jo noin 700 vuotta. Samalla linnan muurien kätköistä on kaivettu esiin tarina, jonka juuret ovat 1200-luvun hämärissä ja latva omassa ajassamme.

Linna elää ja muuttuu ja niin sen pitääkin.

 

Ojoisten työsiirtola korjasi pitkään Hämeen vanhaa linnaa. Alun ennakkoluuloista huolimatta yhteistyöhön oltiin hyvin tyytyväisiä. Työ käynnissä päälinnan sisäpihalla. Kuva: Erkki Isakov
Ojoisten työsiirtola korjasi pitkään Hämeen vanhaa linnaa. Alun ennakkoluuloista huolimatta yhteistyöhön oltiin hyvin tyytyväisiä. Työ käynnissä päälinnan sisäpihalla. Kuva: Erkki Isakov

 

Komea linna on ollut tavallisen suomalaisen tavoittamattomissa oikeastaan koko ikänsä. Parhaimman kuvan rakennuksesta sai vuosikymmenestä toiseen ohitse kiitävän junan ikkunasta.

600 vuotta linnan muureja piti hallussaan hallinto- ja sotaväki. Sitten se muuttui synkeäksi tyrmäksi. Vankilaviranomaisten ote piti linnan muureista 1970-luvulle asti.

Hämeen vanhan linnan alkuvaiheista on vain vähän tietoa, mutta ei sieltä ainakaan romantiikkaa löydy.

Linnassa ei ole koskaan ollut loisteliasta hovielämää, komeita taisteluja, eikä siellä asunut oikeastaan koskaan kuin kourallinen naisia.

Linna on päinvastoin ollut karu, jopa synkkä paikka, jota muistellaan kovuudesta tai julmuuksista. Erämaalinna eli omaa yleensä niin miehistä elämäänsä etäällä tavallisen kansan arjesta.

 

Tykkitornin restaurointityöt käynnissä vuonna 1982. Kuva: Muu
Tykkitornin restaurointityöt käynnissä vuonna 1982. Kuva: Muu

 

4. huhtikuuta 1979 Hämeenlinna kohahti. Vain paria päivää aikaisemmin kansaa oli kyyditty tutustumaan nättinä ja ah, niin kiiltävänä pidettyyn keskussairaalaan. Ensimmäiset uteliaat jonottivat linnaan jo ennen aamukymmentä.

6 000 ensimmäistä kävijää pääsi linnaan jo kesällä 1961, mutta tuolloin opastukset järjesti Hämeen Wanhan Linnan Kilta. Museoviraston kontolle opastukset tulivat vasta sitten, kun linnasta tuli virallisesti museo.

Linnassa melkein 30 vuotta oppaana toiminut Marita Manninen muistaa hyvin avajaispäivän aamun. Ihmisiä oli parveillut linnan edustalla jo anivarhain odottamassa h-hetkeä. Jännitys oli käsin kosketeltava.

– Me olimme aivan valtavan innoissamme niin kävijät kuin työntekijätkin. Ensimmäisten kierrosten aikana kävijät halusivat tietää lisää ennen kaikkea linnan vankila-ajasta, Manninen sanoo.

Mannisen voi sanoa tuntevan linnan läpikotaisin, eikä hän ole vieläkään kyllästynyt siihen.

– Halusin oppaaksi sen takia, että tahdoin puhua vieraita kieliä ja olla ihmisten kanssa. Opastukset hoituivat ruotsiksi, ranskaksi, englanniksi ja saksaksi, mutta opettelin ainakin alkulitaniat kaikkien ryhmien äidinkielellä, esimerkiksi kiinaksi ja viittomakielellä, Manninen muistelee.

Ensimmäisenä aukiolopäivänä linnaan kävi tutustumassa 300 ihmistä, mikä oli Hämeenlinnan oloissa paljon. Ensimmäisen kuukauden aikana linnaan tutustui 12 500 kävijää ja ensimmäisenä aukiolovuotena muurien sisäpuolella kulki peräti 140 000 uteliasta. Tuolloin tehtyä kävijäennätystä ei ole rikottu vieläkään. Viime vuonna linnassa oli kävijöitä 98 000.

– Linna on upea paikka, enkä koskaan lakkaa ihailemasta sitä. On hienoa, että meillä on täällä jotakin näin vanhaa, Manninen kehuu.

 

Linnan sisäänkäynti muutti paikkaa. Ensimmäisinä vuosina nähtävyyteen tutustumisessa oli hankaluuksia esimerkiksi remonttien takia. Kuva vuodelta 1985. Kuva: Muu
Linnan sisäänkäynti muutti paikkaa. Ensimmäisinä vuosina nähtävyyteen tutustumisessa oli hankaluuksia esimerkiksi remonttien takia. Kuva vuodelta 1985. Kuva: Muu

 

Linna oli yli sata vuotta vankilana, eikä se voinut olla jättämättä jälkensä. Restaurointia vuonna 1978. Kuva: Erkki Isakov
Linna oli yli sata vuotta vankilana, eikä se voinut olla jättämättä jälkensä. Restaurointia vuonna 1978. Kuva: Erkki Isakov

 

Restaurointityöt pantiin alulle valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1953. Varsinaiset korjaustyöt aloitettiin linnassa kolme vuotta myöhemmin.

Edessä oli valtavasti töitä, sillä linna oli ollut yli sata vuotta vankilana ja linnan sisäpuoli oli karu.

Keskiajalla rakennetun Hämeen linnan sotilaallinen käyttö loppui vuonna 1837, jolloin päälinna muutettiin C. L. Engelin suunnitelmien mukaan vankilaksi. Lopulta linnan viereen rakennettiin vielä ojennuslaitos vuonna 1844 ja Suomen ensimmäinen sellivankila vuonna 1872. Linnasta tuli naisvankila vuonna 1881.

Vankilatoiminnan päätyttyä rakennukset suojeltiin ja kohde siirtyi Museoviraston hallintaan. Sittemmin lääninvankila on ollut vankilamuseona yli 20 vuotta ja ojennuslaitoksessa toimi pitkään historiallisen museon näyttely- ja työtila. Tällä hetkellä ojennuslaitos on varastokäytössä.

Linnalle olisi ollut monenlaista käyttöä vuosikymmenten kuluessa. Aika kuitenkin osoitti mahdottomiksi suunnitelmat Hämeenlinnan historiallisen museon ja maakunta-arkiston sijoittamisen historialliseen rakennukseen, eivätkä tiede- tai historiakeskuskaan ottaneet loppujen lopuksi tuulta siipiensä alle.

Linnaa remontoidaan edelleen. Vastikään valmistui uudistettu museokauppa ja parhaillaan remontoidaan kattoa. Seuraavaksi vuorossa onkin hissin rakentaminen niin, että kaikki pääsisivät mahdollisimman helposti tutustumaan linnaan. HäSa

 

Hämeenlinnalaisten muistoja linnasta kerrotaan vielä ensi viikon aikana.

Linna on muuttunut valtavasti saneerauksen vuosinaan. Lipunmyynti ja museokauppa sijaitsevat nykyisin tässä osassa linnaa. Kuva: Anja Filppula
Linna on muuttunut valtavasti saneerauksen vuosinaan. Lipunmyynti ja museokauppa sijaitsevat nykyisin tässä osassa linnaa. Kuva: Anja Filppula

 

 

 

Nyt muistellaan saneerausta

Museon 40-vuotissyntymäpäivät torstaina 4. huhtikuuta avataan ilmaisella kakkukahvitarjoilulla kello 16.30.

Ohjelma:

Hämeen linnaa on oikeastaan rakennettu jo 700 vuotta, eivätkä työt ole vieläkään lopussa. Kuva vuodelta 1987. Kuva: Esa Siltaloppi
Hämeen linnaa on oikeastaan rakennettu jo 700 vuotta, eivätkä työt ole vieläkään lopussa. Kuva vuodelta 1987. Kuva: Esa Siltaloppi

17.00: Tilaisuuden avaaminen, Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet

17.30: Luento linnan restauroinnista, Päivi Luppi

18.30: Hämeen linnan arkeologisten löytöjen esittely, Terhi Mikkola

19.00: Paneelikeskustelu, osallistujina restaurointiin ja arkeologisiin tutkimuksiin osallistuneita henkilöitä

19.45: Linna tulevaisuudessa, Jouni Marjamäki

20.00: Päivi Lupin opaskierros linnassa

 

Tapahtuma on maksuton ja linnaan on koko päivän ajan ilmainen sisäänpääsy.