Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeen vanhan linnan vallihaudasta on löytynyt mikroaaltouuni, kivipora ja puistonpenkki - katso video

Vuosisatojen aikana Hämeen vanhasta linnasta on purettu rakenteita, pystytetty uusia, kasattu maata, rakennettu siltoja ja paiskattu roskat olan yli vallihautaan.
Linnoituksiin erikoistuneelle arkkitehti Sanna Ihatsulle Hämeen vanhan linnan vesivallihaudat ovat loputon innoituksen kohde. Jo pikkutyttönä päiväkodin muut tytöt halusivat olla linnan prinsessoja, mutta minä ilmoitin haluavani olla linnan muuri, Ihatsu nauraa. Kuva: Sara Aaltio
Linnoituksiin erikoistuneelle arkkitehti Sanna Ihatsulle Hämeen vanhan linnan vesivallihaudat ovat loputon innoituksen kohde. Jo pikkutyttönä päiväkodin muut tytöt halusivat olla linnan prinsessoja, mutta minä ilmoitin haluavani olla linnan muuri, Ihatsu nauraa. Kuva: Sara Aaltio

Osa Hämeen vanhan linnan vallihaudoista on peitetty pressulla odottamaan tulevia korjauksia. Työ on hidasta ja vie arkkitehti Sanna Ihatsun mukaan aikaa ainakin kolmesta neljään vuotta. Tosiasiassa töitä riittää vielä paljon pitemmäksikin aikaa.

Jopa maallikon silmä näkee, että puheet läntisen vallihaudan rohmahdusvaarasta pitävät paikkansa. Suurten kivien alta on paljastunut joukko pikkukiviä, jotka olisivat ilman korjauksia matkalla kohti vallihaudan pohjaa.

– Vallihauta kertoo linnan elämästä 1700- ja 1800-luvuilla. Pikkuhiljaa se on paljastanut, kuinka aika on muuttanut linnoitusta. Kaikkia salaisuuksia me emme tule tietämään koskaan linnasta, Ihatsu sanoo.

Kohta seitsemän vuotta tehdyt vallihaudan korjaukset ovat Ihatsun mielestä jännittävä palapeli, joka kertoo pala palalta linnan historiaa. Syksyllä vallista löytyneen vanhan väestösuojan kaltaisia yllätyksiä ei ole enää löytynyt.

– On valleista löytynyt esimerkiksi harvinainen kivipora, jonka terä sopii linnoituksen kiviin. Yhtenä vuonna löysimme vallista myös vanhan puuveneen, jota on ilmeisesti käytetty vankilan vesihuoltoon. Vene käytännössä hajosi käsiin, kun se kaivettiin esiin, Ihatsu miettii.

Väestönsuojan oviaukko on haudattu takaisin vallihautaan muiden pienempien löytöjen kanssa. Vähänkin arvokkaammat löydöt löytyvät museoista.

Arkkitehti Sanna Ihatsu Hämeen linnan vallihaudoilla.

Vallihautoja on rakennettu jo pitkään

Hämeen vanhan linnan linnoitustyöt jatkuivat käytännössä toistasataa vuotta. Vallihautojen rakentaminen alkoi 1770-luvulla samaan aikaan, kun linnan pohjoispuolella ollut kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen. Töitä tekivät ensin ruotsalaiset, sitten venäläiset ja lopulta sormensa soppaan iskivät vielä suomalaiset.

Ennen Vanajaveden säännöstelyä Linnanpuisto oli pitkään veden alla, eikä se voinut olla vaikuttamatta vallihautoihin. Kun kaupunkia rakennettiin, kärrättiin täyttömaata linnan edustalle vielä 1800-luvun lopullakin. Vanhoista valokuvista onkin todettu linnan muuttuneen ajan kuluessa todella paljon.

– Vallihaudan kivilatomuksen taustarakenteissa on tiheä paalurivistö savi- ja risukimppurakenteineen. Sen tarkoituksena on ilmeisesti ollut toimia jonkinlaisena patona tai ainakin jarruttaa veden tuloa. Vallihaudan linjausta muutettiin 1880-luvulla, mutta vallihauta palautettiin alkuperäiseen muotoon sata vuotta myöhemmin, Ihatsu sanoo.

Etenkin linnan pohjoista vallihautaa on muutettu kovakouraisesti. Korkeat vallihaudat tasoitettiin maan tasalle, vallihaudan yli johtanut puusilta katosi, eikä sisäänkäyntiä suojelleesta ravelliinista ole näkyvillä kuin hiekkakentällä osoitettu kolmion malli ja kolme kiveä vallihaudan reunalla. Sanna Ihatsu epäilee, että ravelliinista on säilynyt varmasti maan alla paljon enemmänkin.

Erityisen iloinen arkkitehti on siitä, kuinka paljon vanhoista vallihaudoista on työn edetessä löytynyt tietoa. Esimerkiksi pohjoinen vallihauta portteineen, siltoineen ja maavalleineen on voitu ennallistaa jo 70- ja 80-luvuilla. Vallihaudat rakennettiin hirsiarinoiden päälle ja niiden alla on risumattorakenne.

Juttu jatkuu videon jälkeen

 

Linnan vesivallihauta on ainoa laatuaan Suomessa. Vallihautoja oli alun alkaen kolme, joista vesivallihautaa kiersi länsi- ja eteläpuolella toinen, matalampi ja vedetön vallihauta. Sen rakentaminen jäi kuitenkin kesken.

600 metrin mittaisen vallihaudan on voinut ylittää montaa eri siltaa pitkin. Pohjoisen puusillan lisäksi on puisia siltoja ollut niin linnan itä- kuin länsipuolellakin, mutta itäinen silta ei ole koskaan toteutunut. Eteläinen ja läntinen kivisilta ovat uudempia ja ne on rakennettu vuosina 1900 ja 1923. Niitäkin ovat edeltäneet puusillat.

– Vallihaudan kivet on todennäköisesti kuljetettu paikalle lähialueilta. On hyvin mahdollista, että kivet on saatu yhdestä valtavasta kivestä, joka on murrettu paikan päällä, Ihatsu huomauttaa.

Vuonna 2013 aloitettujen töiden aikana on kaivettu esiin mikroaaltouuni, kaksi pyörää ja puistonpenkki. Suurin osa liitupiipunpalasista, olutpulloista ja muovipakkauksista on päätynyt roskiin, mutta maaperästä löytynyt raha ja kivipora ovat kansallismuseon kokoelmissa. HäSa

 

Lue myös: Hämeen linnan valli kätki yllätyksen: Pääsimme kauan piilossa olleeseen maanalaiseen tilaan, joka kaivettiin hetkeksi esiin – video (14.9.2019)

Päivän lehti

23.9.2020

Fingerpori

comic