Kanta-Häme

Hämeen Wembley kaipaa kokemusta

Elokuun lopusta asti käytössä ollut Elenia-areena on vakuuttanut urheiluhallina sekä suurten messujen pitopaikkana.

Kolmas käyttökokemus on kuitenkin vielä keräämättä: millainen keikkapaikka uutuutta hohkava areena on?

Se selviää pian. Keskiviikkoiltana areena luovutettiin kahdelle keikkapaikkojen mestareille: Matille ja Tepolle. Turkulaisveljekset ovat tien päällä juhlistamassa 45 vuotta jatkunutta taivaltaan kiertueella, joka kantaa uskottavasti nimeä Yksinoikeudella.

Matti ja Teppo ovat siis ensimmäistä kertaa Elenia-areenassa, mutta samalla konsertti on Elenia-areenan ensimmäinen.

Aamuseitsemäksi töihin

Yhdeksän aikaan areenalla ovat valmistelut jo täydessä vauhdissa. Kymmenhenkinen joukko on aloittanut tavaran roudaamisen Härkätien päädyn tavaraovesta Matin ja Tepon laulun henkisesti aamuseitsemältä.

Mattia saati Teppoa ei vielä näy. He ovat kuulemma ajaneet yöllä Jyväskylästä koteihinsa Turkuun, mistä he saapuvat illansuussa Hämeenlinnaan.

Eastway Live -yhtiön keikkapromoottoria Marko Riihelää odotti perillä iloinen yllätys.

– Tämähän on hallina aivan loistava, Riihelä toteaa.

Erityistä iloa roudari saa pienestä varastoeteisestä. Sinne saa purettua valtavan tavaramäärän ilman, että itse hallista lähtee lämpö.

Ensimmäiset keikat ovat samalla testiä myös areenaa pyörittävälle Hämeenlinnan Liikuntahallit oy:lle. Palautetta on tullut takaporteille johtavasta hankalasta ajokaarteesta, jossa täysperävaunurekka ei taivu.

Muutos on kuitenkin tulossa, lupaa toimitusjohtaja Jorma Hassinen.

– Hectorin keikkaan mennessä ajoreitti on jo kunnossa, Hassinen sanoo.

Tukkoinen ala-aula

Aamupäivän arkisuus on illalla hävinnyt Elenia-areenasta. Polkupyöräni kilahtaa areenan pyöräparkkiin noin tunti ennen konsertin alkua, mutta vihreäkarmisten pääovien takaa näkyy jo väenpaljous.

Olisiko paikalle pitänyt tulla jo aiemmin?

Ryysis johtuukin aulan narikasta. Ihmiset ovat tuppautuneet odottamaan konsertin alkua pieneen aulatilaan, vaikka viereinen valtava halli on tyhjänä. Yläparven kahvila on täynnä, mutta tunnelma on kaikesta huolimatta kevyt.

Katson lippuani. Paikkani on C2-katsomossa, rivi 2, paikka 49.

Missä on C2? Katsomokartoista olisi apua. Onneksi järjestysmies opastaa samalla, kun repäisee lippuni. Turvatarkastusta ei tehdä, mutta jos sellainen olisi, areenan täyttäminen kestäisi.

Suuntaan suureen pimeään halliin, järjestysmiehen käden osoittamaan suuntaan.

Harmillinen kaiku

Istumapaikka löytyy lopulta lavasta katsottuna vasemmanpuoleisesta katsomosta. Penkit ovat mukavan pehmeät, ja kun Manaaja-leffan tunnari alkaa halloweenin kunniaksi soida, huomaa miksauksenkin osuneen kohdalleen.

Ekojen biisien aikana sivukatsomon perällä istuva huomaa kuitenkin jotain, jolle ammattimaisin miksaajakaan ei voi mitään.

Hallissa kaikuu. Ilmeisesti ääni heijastuu hallin peräseinästä takaisin lavalle päin, ja areenan keskivaiheella istuva kuulee tamburiinin pienellä viiveellä. Muutkin huomaavat saman.

Jonkinlainen kangas takaseinään auttaisi, ja sellainen on kuulemma tulossakin.

Ei siinä, kuuleepa Matin (vai Tepon?) stand up -henkiset välispiikit kahdesti.

Baariryntäys

Väliaika alkaa 20.25, ja se alkaa vauhdilla. Yli tuhatpäinen yleisö pikakävelee takaisin ahtaaseen aulaan. Mitenköhän tässä käy?

Goodmanin kaltaiselta ryntäykseltä onneksi vältytään, ja kaikki menee hyvin. Ravintolalla on kolme myyntipistettä, jotka ehtivät palvella virvokkeenjanoista joukkoa. Pienen alkuhämmennyksen jälkeen tajuan jo seisovani kahvikupin kanssa muiden konserttivieraiden joukossa.

Yläkerran parvella on pöytiä, mutta ne pitäisi varata etukäteen, jos haluaa väliajalla lepuuttaa jalkojaan. Anniskelualueella näyttää riemua piisaavan, ja vessassakin on päässyt käymään.

Miehille se on massatapahtumissa kuitenkin naisia sukkelampaa.

Väliajalla ehtii kierrellä ja kysellä, mitä muut ovat Elenia-areenasta pitäneet. Pääsääntöisesti palaute on myönteistä, eihän uutta hallia sovi haukkua.

– Permannolle istutetut penkit voisivat olla lomittain. Niin, että katsoisi edessä olevan olkapään kohdalta, espoolainen Paavo Tiainen sanoo.

Jotkut kokevat permannon ahtaaksi.

Joustolattia kumisi

Hieman ennen toisen setin alkua oman paikkani lähelle on istahtanut kaksi naista. He halusivat pois istumapermannon tungoksesta, joten vaihdamme lippuja.

Uusi paikkani on nelosrivillä, hyvin edessä. Kaikki muut ovat istuneet alas. Paikkanumerointi on piilossa, en näe, missä paikka numero 10 lymyää.

Onneksi vierustoverit auttavat löytämään oikean paikan, ja ehdin istahtaa juuri ennen toisen jakson alkua. Tunnelma on tiivis.

Toinen setti paljastuu paljon ensimmäistä vauhdikkaammaksi. Lavakaksikkokin on irrottanut kravatit ja avannut kauluspaidan ylänapin.

Permannossa tunnelma on sivukatsomoa parempi, eikä aiemmin vaivannut kaiku kuulu tänne. Aikaisemmin ajattelin myös, että jos koko 3000 henkeä vetävä areena myydään täyteen, olisi hyvä olla jonkinlaiset keikkascreenit.

Nelosrivillä screenejä ei kyllä kaipaa, joten kiitos paikastasi, Eija Viitanen.

Taputan ja teen aaltoja muiden mukana, ja Elenia-areenan joustolattia antaa vastaan hyvin, kun hakkaa jalkaa maahan.

Tunnustan viihtyväni paremmin permannolla, mutta mukavuudenhaluinen konserttivieras pitäisi sivukatsomon pehmeistä istuimista.

Konsertin jälkeen ulos suuntaava yleisö poistuu pääosin hymyilevästi. Erityisen leveästi hymyilevät ne, jotka ovat saaneet Matin ja Tepon nimikirjoituksen.

Elenia-areena on ensisijaisesti urheiluhalli, eikä akustiikka vedä vertoja Verkatehtaan Vanaja-salille. Areenassa toimisi varmaan parhaiten kovan luokan rokkikeikka, jolla tunnelma on tärkein.

Muutaman keikan jälkeen areenan pitäjät varmasti oppivat, mikä toimii parhaiten. Kyllä hallissa viihtyi kuuntelemassa turkulaisduoa. (HäSa)

Konsertti Elenia-areenassa

KOLME PORKKANAA