Kanta-Häme

Hämeenkylmänkukka nousee listan kärkeen

Kuinka monen euron arvoinen on hämeenkylmänkukka? Muun muassa tätä pähkäillään parhaillaan ympäristöministeriössä.

– Vähän on vielä miettimistä kasvitieteilijöiden kanssa, mutta kyllä siitä tulee yksi listan arvokkaimmista, sanoo ylitarkastaja Matti Osara.

Viimeistään tammikuussa hämeenkylmänkukan arvo on mukana päivitetyllä Rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeelliset arvot -listalla. Eläimen tai kasvin tappamisesta tai vahingoittamisesta joutuu maksamaan valtiolle kyseisen korvauksen, minkä lisäksi rikoksesta tai rikkomuksesta voi saada sakkoja tai vankilatuomion.

Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija Heli Jutila ei ole ollut tällä kierroksella mukana kasvien arvoja määrittelevässä työryhmässä, mutta kertoo mielellään oman mielipiteensä.

– Hämeenkylmänkukka on erityisen suojeltava laji. Sen hinta voisi olla nelisentuhatta euroa.

Uutuuksia kolmisenkymmentä

Ensi vuonna listalla ovat kaikki Suomen luonnossa esiintyvät rauhoitetut lajit. Siihen asti loppulausunnon rauhoitettujen kasvien ja sammalien ohjeellisista arvoista antaa ely-keskus. Uutta tulevassa käytännössä on myös se, että eläinkunta jaetaan kolmen uhanalaisuuskategorian sijasta neljään.

– Kaikkein uhanalaisin luokka jaetaan äärimmäisen uhanalaisiin ja erittäin uhanalaisiin, selvittää Osara.

Kategoriajako perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokitukseen. Vuoden 2013 luonnonsuojeluasetus tuo hinnastoon uusiakin lajeja. Osara arvioi kokonaismäärän kasvavan noin kolmellakymmenellä, joista kasveja on parisenkymmentä. Loput ovat kotiloita ja perhosia.

Tarkkoja euromääriä Osara ei halua tässä vaiheessa kertoa, koska laskenta on vielä hieman kesken, ja asetus menee ennen voimaantuloa lausuntoajalle.

Ympäristöministeriön ylitarkastajaa ei harmita, että valtio saa hyvin harvoin korvauksia rauhoitettujen eläinten tai kasvien tuhoamisesta.

– Hinnaston pääasiallinen tehtävä on, että se, joka lähtee rikkomusten tielle tietää seuraamukset. Ehkä se vähän hillitsee äkkipikaistuksissa tehtyjä tyhmyyksiä, toivoo Osara.

Poliisi reagoi, muttei pysty valvomaan

Paikallisille poliiseille ympäristörikokset eivät ole jokapäiväistä työsarkaa. Poliisin tilastoissa ei erotella rauhoitettujen eläinten tai kasvien tappoja muista ympäristörikoksista. Hämeen poliisilaitoksen rikoskomisario Kari Suominen, jolla 35 vuoden kokemus poliisitöistä, luonnehtii luonnonsuojelurikosten määrää todella pieneksi.

– Kun poliisi kirjasi rikoslain nojalla koko valtakunnan tasolla vuonna 2010 yhteensä 460 ympäristörikosta, joista oli 11 prosenttia luonnonsuojelurikoksia, niin siitä voi hahmottaa, kuinka paljon niitä tehtiin Kanta-Hämeessä.

Käytännössä luonnonsuojelurikokset tulevat poliisin tietoon yleisöilmoituksien kautta tai poliisin muun toiminnan yhteydessä. Näin ovat paljastuneet mm. joutsenen ja huuhkajan ampuminen sekä harmaalokkien pesien rikkomiset. Poliisien resurssit ovat niukat, mutta Suominen toivoo, etteivät ympäristörikokset jäisi katveeseen rahan takia.

– Olisi hyvä, että pystyisimme erikoistumaan niihin. Valvottavaa olisi. Tämä on tulevaisuuden ala, sanoo Suominen.

Luontotyypit tärkeämpiä

Ympäristöasiantuntija Jutila uskoo, että rauhoittelujen eläinten ja kasvien arvot jäävät suurelle yleisölle oudoksi asiaksi. Hänen mielestään on kuitenkin hyvä, että ihmisten toimita ohjaillaan rangaistuksen uhalla, ja että ensi vuodesta lähtien ely-keskusten korvauskäytännöt kasveissa yhtenäistyvät.

– Toisaalta luonnon toiminnan kannalta tärkeimpänä voidaan pitää luontotyyppien suojelua. Luontotyypeille ei ole nyt määritelty arvoa millään tavalla.

Monen muun luontoaktivistin tavoin Jutila toivoo, että uuteen rikoslakiin saadaan tekomuoto törkeä luonnonsuojelurikos. (HäSa)