Kanta-Häme

Hämeenlinna ei aio jäädä jalkoihin

Suurten kasvukeskusten väliin jäävien pienempien kaupunkiseutujen on pidettävä melua itsestään, jos haluavat pysyä mukana kehityksen kelkassa. Näin ajattelee Innopark Programmesin kehitysjohtaja Hanna Nordlund, joka vastaa Innoparkin projekti- ja ohjelmatoiminnasta.

– Meidän täytyy muistaa puhua yhtenä rintamana niistä hyvistä asioista, joita olemme täällä saaneet aikaiseksi. Yhteistyön merkitys on tärkeää etenkin nyt, kun katsetta suunnataan isompiin keskuksiin, Nordlund sanoo.

Valtio on muuttanut innovaatiopolitiikan linjaansa siten, että se keskittyy etenkin suuriin yliopistokaupunkeihin. Osaamiskeskusohjelman korvaava Inka-ohjelmakin on suunnattu suurille kaupunkiseuduille.

– Taustalla on ajatus Piilaakson tapaisista innovaatiokeskittymistä, joilla on selkeä osaamisprofiili yliopistojen ja suurten yritysten omien tutkimusyksiköiden kautta. Kansainvälinen vetovoima on olennainen osa, Nordlund sanoo.

Inkaan mukaanpääsyn rajana on pidetty noin 100 000 asukkaan seutua, mutta raja on häilyvä. Hämeenlinna on kuitenkin lähtenyt rohkeasti tavoittelemaan paikkaa ohjelmassa.

– Emme halua jäädä näkymättömäksi, sillä se viestisi virheellisesti, ettei meillä täällä ole mitään kiinnostavaa tarjottavaa. Jos emme saa omaa hanketta, haluamme rakentaa sellaista HHT-akselin kumppaneiden kanssa.

Aulanko ja Ahvenisto testikohteiksi

Hämeenlinnan seudun kunnat ovat hyväksyneet yhteisen kasvusopimuksen, jossa määritellään seudun omat vahvuusalat ja painopisteet. Inka-ohjelma on yksi väline, jonka avulla näitä sopimusaloja on mahdollista kehittää eteenpäin.

Yksi Hämeenlinnan seudun ehdottomista valteista on erinomainen sijainti.

– Tämä on pieni, ketterä alue, jossa on helppo testata ja kokeilla monenlaisia innovaatioita. Täällä on rohkeasti uudistettu esimerkiksi julkisen sektorin rakenteita, mistä on syntynyt monia hyviä toimintamalleja laajempaankin levitykseen, Nordlund sanoo.

Hänen mukaansa kaupunki tarjoaakin nyt Inka-ohjelman kautta itseään eräänlaiseksi kokeilukumppaniksi Tampereen tai pääkaupunkiseudun innovaatiohankkeisiin.

Esimerkiksi Tampereen kanssa on pohdittu yhteistyötä hyvinvointiin, vapaa-aikaan ja liikuntapalveluihin liittyvissä innovaatioissa.

– Meillä on Aulangon ja Ahveniston kaltaisia ainutlaatuisia ympäristöjä, jotka voisivat toimia kehitysalustana sekä palvelujen että myös tuotteiden testaukselle, Nordlund toteaa.

Mitä nämä tuotteet sitten voisivat käytännössä tarkoittaa?

– Parempia palveluja, virikkeitä vapaa-aikaan ja vetovoimaa matkailuun. Sellaisia uudenlaisia innovaatioita, jotka toisivat tänne lisää yrittäjyyttä, Nordlund sanoo.

Engelinrantaan mobiililiikkumaan

Hämeenlinnan kaupungin kehitysjohtaja Tarja Majuri huomauttaa, että myös Engelinranta-hanke ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen asuinalueena voisi kiinnostaa kumppaneita, siellä tehdään myös Hämeenlinnan ensimmäinen energiakaava.

– Tampereella on innostuttu myös terveyspalvelujen uudistamisesta. Meillä Iittalan hyvinvointikeskus on esimerkki hyvästä kotona asumisesta, johon liittyy monimuotoisia palveluja, Majuri sanoo.

Nordlundin mukaan on tärkeää koota hyvin erilaisia toimijoita ja erilaista osaamista yhteen miettimään alueiden tarjoamien palvelujen ja tuotteiden tulevaisuutta.

– Vaikkapa sähköisiä ja mobiilipalveluja sekä pelimaailmaa on mahdollista yhdistää hyvinvointipalveluihin ja liikuntaan, Nordlund heittää ilmoille joitakin visioita.

Majuri puolestaan pohtii, voisiko Ahveniston sairaalaan yhdistää lisää hyvinvointipalveluja. Hänen mukaansa Hämeenlinna pyrkii myös kaupungiksi, joka voisi ”hyödyntää uudenlaisia ulottuvuuksia työaikaan liittyen”.

Lisäksi Inka-ohjelmaan tarjotaan toisena kärkenä digitaalisten tuotekehitysympäristöjen kehittämistä, jotka palvelisivat kone- ja metalliteollisuutta ja monia muitakin teollisuuden aloja. Digitaalisia työkaluja ja simulointia hyödyntämällä voidaan nopeuttaa tuotekehitysprosesseja sekä pienentää niihin liittyvää riskiä ja kustannuksia.

Molemmat huomauttavat, etteivät he vielä tiedä, millaisia innovaatioita kumppanuudet voisivat Hämeenlinnaan tuoda.

– Tämäntyyppiseen kokeelliseen kehitystyöhön ei sovi perinteinen ajatus siitä, että ensin suunnitellaan valmiiksi ja sitten toteutetaan. Tässä kootaan osaajat yhteen keskustelemaan ideoista ja kehittämään niitä yhdessä – tästä lopputulos syntyy, kehitysjohtajat sanovat. (HäSa)

Päivän lehti

30.3.2020