Kanta-Häme

Hämeenlinna ei loista elinvoiman vertailussa

Tuoreen Kaupunkien elinvoima -vertailuanalyysin mukaan Hämeenlinnan sijainti Suomen ”väestöllisessä keskipisteessä” ei ole koitunut 2010-luvulla onneksi, vaan kaupunki on jäänyt elinvoimaisempien ja vetovoimaisempien pääkaupunkiseudun ja Tampereen jalkoihin.

Analyysin tehneen valtiotieteen tohtorin Timo Aron mukaan Hämeenlinnan keskeinen sijainti kasvukäytävällä on kaupungin valtti pitkällä aikavälillä, mutta suhteellinen vertailu paljastaa, että sopeutumiskyvyssä muutoksiin on parantamisen varaa.

– Hämeenlinnan sijainti on ehkä jopa niin hyvä, että se on johtanut inhimilliseen alisuoriutumiseen. Kaupungin ei ole tarvinnut niin kovasti tehdä töitä tulevaisuuden eteen, koska sijainti on pitänyt huolen siitä, että alueelle kohdistuu tasainen kysyntä, Aro tulkitsee.

Kaupunkien elinvoimaa vertailtiin viiden eri teeman kautta: aluetalouden, työllisyyden, innovatiivisuuden, vetovoiman ja sosiaalisen tasa-arvon.

Talouskehitys näyttää heikolta

Absoluuttisen elinvoiman mittarilla Hämeenlinna on sijalla 13. Suhteellista elinvoimaa verrattaessa Hämeenlinnan sijoitus romahti sijalle 21.

Suhteellinen vertailutapa huomioi paremmin kaupunkien sopeutumisen vertailuarvojen muutoksiin lyhyellä aikavälillä. Hämeenlinnassa muutos näkyy esimerkiksi muuttovoiton pysähtymisessä.

– Sama ilmiö näkyy muuallakin suurten keskuskaupunkien ulkopuolella, kuten Lohjalla ja Lahdessa. Kaikissa kasvu oli voimakasta 2000-luvulla, mutta nyt on havaittavissa selkeä taantuma, jopa supistumista, Timo Aro kertoo.

Vertailukaupungeista toiseksi parhaan viidenneksen joukkoon Hämeenlinna ylsi absoluuttisen työllisyyden kehityksessä.

Sen sijaan Hämeenlinnan talouskehitys näyttää heikolta niin suhteellisen elinvoiman mittarilla (heikoimmassa viidenneksessä vertailukaupungeista) kuin absoluuttisellakin mittarilla (toiseksi heikoimmassa viidenneksessä).

Aron mukaan Hämeenlinnan tilanne ei kuitenkaan näytä lohduttomalta.

– Pääradan ja kasvukäytävien merkitys tulee vain korostumaan, ja kun talous lähtee paremmalle uralle, todennäköisesti Hämeenlinna on niitä kaupunkeja, jotka tulevat hyötymään eniten.

Analyysin aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja. Vertailuajanjaksot olivat 2005–2009 ja 2010–2013. (HäSa)