Kanta-Häme Hämeenlinna

Moreenin maanläjitysalueelle tulvii kiviä – Hämeenlinna etsii koko ajan uusia maankaatopaikkoja

Hämeenlinnan ainoalle maanläjitysalueelle Painokankaalle viedään enää Moreenin rakennusurakoista yli jäänyttä maata.
Hämeenlinnan maanläjitysalue Moreenissa. Kuva: Sara Aaltio
Hämeenlinnan maanläjitysalue Moreenissa. Kuva: Sara Aaltio

Kivet ovat täyttämässä niille varatun tilan Moreenin Painokankaalla olevasta maanläjitysalueesta. Kiviä on viety alkuvuoden aikana alueelle jo 132 kuormaa eli 5000-6000 tonnia. On odotettavissa, että niitä tulee alueelle vielä saman verran lisää.

– Kaupunki käynnisti kivien rikotuksen pienemmiksi, jotta kivet saadaan kasattua pienempään tilaan, kaupungin rakennuttajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg kertoo.

Edelliset alueella olleet kivet murskattiin alkuvuodesta.

– Kivien määrä, ennen kaikkea suurien kivien määrä, on yllättänyt meidät. Suurimmat kivet ovat olleet halkaisijaltaan kaksimetrisiä ja ne ollaan murskaamassa nyt alle 60-senttisiksi. Loppua ei kiville ole näkyvissä, mutta onneksi niitä kuluu koko ajan rakentamisessa, Dahlberg sanoo.

Samaan aikaan, kun Moreenissa tehdään tilaa maanläjitysalueelle, etsii Hämeenlinnan kaupunki koko ajan lisää tilaa ylijäämämailleen. Puhtaille maille tarvitaan useita läjitysalueita, mutta myös likaisille maille tarkoitettu Kuuslahden maankaatopaikka on kulkenut nyt tiensä päähän. Molempia on kaupungilla tällä hetkellä vain yksi.

 

Somersoran työntekijä Heikki Karppinen maanläjitysalueella. Kuva: Sara Aaltio
Somersoran työntekijä Heikki Karppinen maanläjitysalueella. Kuva: Sara Aaltio

 

Dahlbergin mukaan Hämeenlinnan kaupungin tarkoituksena on edistää maa-ainesten kiertotaloutta muun muassa vähentämällä uusien materiaalien tarvetta ja niiden kuljetuksia. Kuljetuksia ei tarvita, kun maanläjitysalueita saadaan perustettua sinne, missä kulloinkin rakennetaan. Esimerkiksi Painokankaan alue on aivan kaupungin rakennusurakoiden vieressä.

Ylijäämämaiden kuljettaminen ja läjittäminen paikasta toiseen ei ole ekologisesti kestävä vaihtoehto.

– Kiertotalous edellyttää asian huomioimista jo kaavoitusvaiheessa ja suunnittelussa sekä tietoa siitä, miten massat kulloinkin liikkuvat rakentamisessa, Dahlberg huomauttaa.

 

Ylijäämämaiden jatkosijoitus on kaikkialla Suomessa vaikeaa. Esimerkiksi Helsingillä ei ole omaa maankaatopaikkaa, eikä se saa viedä ylijäämämaitaan myöskään Espoon tai Vantaan läjitysalueille. Nyt pääkaupunkiseudulta ajetaan ylimääräistä maata muun muassa Hyvinkäälle.

Pienemmissä kaupungeissa tilanne ei ole yhtä vaikea. Työ on hidasta ja vaatii pitkän pinnan lisäksi tarkkuutta ja suunnitelmallisuutta.

Rakennuttajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg muistuttaa, että maanläjitystä ja loppusijoitusta koskee ympäristölainsäädäntö.

– Pilaantuneet maat viedään asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Lievästi pilaantuneita maita voidaan yrittää hyödyntää vielä jonkin verran rakentamisessa.

 

Kuva: Sara Aaltio
Kuva: Sara Aaltio

Suomessa louhitaan tai kaivetaan vuodessa noin 200 miljoonaan tonnia kiviainesta. Kiviaineksia eli hiekkaa, soraa, kalliomursketta ja sepeliä tarvitaan koko ajan esimerkiksi puistojen ja teiden rakentamiseen. Kiviaineksia käytetään muun muassa asvaltin valmistamiseen.

Eija-Liisa Dahlbergin mielestä ylijäämämaan kasaamisessa ja varastoimisessa ei ole järkeä.

– Tilanne on toinen, jos tiedetään, että materiaali voidaan hyödyntää jatkossa. Maa-ainesten hankinta ja kuljettaminen muodostavat merkittävän osan rakennusurakoiden hinnasta. Säästöjä voi syntyä paljonkin, Dahlberg myöntää. HäSa