Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinna harkitsee ulkotekojään rakentamista – Tori kelpaa vain väliaikaiseksi paikaksi

Torin tekojään saama positiivinen vastaanotto ja kuluvan talven leuto sää ovat herättäneet miettimään pysyvämpääkin ratkaisua.
Raatihuoneen ikkunasta on ollut helppo seurata menoa torin tekojäällä. Pieni tekojääkenttä on ollut tänä talvena suosittu. Muutoin ulkojäille ei ole ollutkaan juuri asiaa muutamaa yksittäistä päivää lukuun ottamatta. Kuva: Esko Tuovinen
Raatihuoneen ikkunasta on ollut helppo seurata menoa torin tekojäällä. Pieni tekojääkenttä on ollut tänä talvena suosittu. Muutoin ulkojäille ei ole ollutkaan juuri asiaa muutamaa yksittäistä päivää lukuun ottamatta. Kuva: Esko Tuovinen

Positiiviset kokemuksen torin tekojäästä sekä tämän talven surkea ulkojäätilanne ovat antaneet lisäpuhtia ajatukselle ulkotekojään tarpeesta Hämeenlinnassa.

– Asia on vielä keskustelun asteella. Se liittyy aika vahvasti niihin positiivisiin kokemuksiin, joita kaupunkilaisilla on ollut torin tekojääkentästä. Olemme miettineet, miten sille saataisiin jatkoa, kertoo kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri Hämeenlinnan kaupungilta.

Hänen mukaansa tekojää on kyllä ollut jo pitempään esiintynyt kaupungin sisäisissä keskusteluissa, mutta sen paremmin mahdollisesta ajankohdasta kuin paikastakaan ei vielä ole tietoa. Rahaakaan asiaan ei toistaiseksi ole luvassa.

– Kyllähän tämä sellainen selvitettävä asia olisi, jos talvet ovat tällaisia kuin nyt on ollut, Majuri myöntää.

Hänen mielestään olisi tärkeää, että ulkotekojää olisi sellaisessa paikassa, jossa se olisi mahdollisimman monen tavoitettavissa. Jos asia etenee, olisi myös päätettävä, halutaanko tekojääradalle kaukaloa vai ei.

Liikkumista ja jääurheilua tukeva asia

HPK-Juniorijääkiekon toiminnanjohtaja Marko Rahikainen naurahtaa kuullessaan kysymyksen siitä, onko mahdollinen ulkotekojää juniorijääkiekon kannata kiinnostava.

– Totta kai se meitäkin kiinnostaa. Vaikka meidän harjoituksemme ja pelimme nyt mahtuvat halleihin, on kasvua kuitenkin ollut 2–3 viime vuoden aikana kovasti, joten jossakin vaiheessa seinät tulevat vastaan. Sehän olisi kauhea tilanne, jos joutuisimme tarjoamaan kiinnostuneille ei oota, Rahikainen sanoo.

Hänen mukaansa ulkotekojää olisi kaikkinensa jääurheilua ja liikkumista tukeva asia, sillä se tukisi niin pelaajien omatoimista harjoittelua kuin pitäisi yllä kansalaisten yleistä luistelutaitoa.

Tekojää olisi esimerkiksi tänä vuonna helpottanut merkittävästi myös talkoovoimin pyöritettävän ja ulkojäitä käyttävän OP-Korttelikiekon kautta. Näissä sääolosuhteissa korttelikiekon kausi on jäämässä toivottoman lyhyeksi.

Torin tekojää puretaan pian pois

Hämeenlinnan torilla tänä talvena ollut 20×40 metrin tekojää on ollut suosittu. Se puretaan pois hiihtolomaviikon jälkeen.

Tekojään jatkoaika helmikuussa ei Majurin mukaan kasvata jään kokonaiskustannuksia hirveästi, sillä rakentaminen ja jäähdytyslaitteiston vuokra ovat kokonaisuuden kalleimmat osat.

Siitä, palaako tekojää torille tai muualle keskustaan tulevina vuosina, ei ole vielä päätetty. Jäähdytyslaitteisto on vuokrakalustoa.

Tarja Majurin mukaan tori ei ole paras paikka pysyvämmälle tekojääratkaisulle, sillä kentän alle tarvitaan aika paksu hiekkapatja, joka taas on aika vaikeasti maisemoitavissa. Tämä taas on aika vaikea yhtälö historiallisesti arvokkaassa ympäristössä.

Jos kaupunkilaisilta kysytään, pysyvämmälle tekojääradalle voisi keskustasta löytyä paikka esimerkiksi Keskuskoulun kentältä tai Hämeensaaresta, jossa luistelukenttä on ollut aiemminkin.

Hintahaarukka on laaja

Ulkotekojään kustannuksista Majurilla on olemassa vain karkea arvio. Kustannukset riippuvat toki myös jäädytettävän alueen koosta.

– Kylmälaitteistojen hinnat lähtevät 100 000 eurosta eteenpäin. Rakentamiskustannusten hintahaarukka esimerkiksi Kirkkonummelle suunnitellussa tekojäässä on niinkin iso kuin 0,7 miljoonasta 3 miljoonaan euroon, Majuri vertailee.

Tampereella puolestaan valmistellaan Sorsapuiston ulkotekojäätä, jonka pitäisi olla käytössä syksyllä 2020. Tampere on varannut hankkeeseen 3 miljoonaa euroa. Tampereella jäädytettävä alue on suuri, 150×70 metriä. Sille on määrä mahtua 330 metrin pikaluistelurata sekä jääkiekkokaukalo. Tekojään käyttökustannuksiksi on Tampereella arvioitu noin 100 000 euroa vuodessa.

Pienemmässä mittakaavassa toteutetulla tekojääradalla sekä rakennus- että käyttökustannukset jäänevät tätä pienemmiksi.

Tekojää pidentäisi ulkojäiden käyttöaikaa huomattavasti. Tekojäät ovat monella paikkakunnalla käyttökunnossa vähintään marraskuusta maaliskuulle. HäSa

Torin luistelukenttä pysyy paikallaan hiihtolomaviikon loppuun asti – Jäällä pidetään myös koulujen liikuntatunteja (22.1.2020)

Torin tekojää maksaakin tuplasti enemmän kuin alun perin kerrottiin – Jää saattaa jäädä koko talveksi (17.12.2019)

 

Päivän lehti

26.2.2020