Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan keskusta harppasi elinvoimavertailussa, mutta mustan aukon poistaminen vääristi tilastoa

Hämeenlinnan keskustan liikepaikkojen tilanne on viime vuoden tasolla. Kivijalkaputiikkien vähentyessä, kaupunkien keskustoihin on tullut arkisin avoimia palveluyrityksiä.
Marika Rantanen vuokrasi entisen Lelushopin tilan Palokunnankadulta kuntoutus- ja hyvinvointiyrittäjien käyttöön. Kuva: Sara Aaltio
Marika Rantanen vuokrasi entisen Lelushopin tilan Palokunnankadulta kuntoutus- ja hyvinvointiyrittäjien käyttöön. Kuva: Sara Aaltio

Hämeenlinnan keskustan elinvoimaisuus otti yllättävän harppauksen perjantaina julkaistussa, vuosittaisessa kaupunkikeskustojen elinvoimavertailussa.

Lukuun vaikuttaa keskusta-alueen tyhjien liiketilojen määrä suhteessa kokonaismäärään. Elinvoimaluku on laskenut vuosivertailussa mukana olleiden 31 kaupungin keskustoissa keskimäärin noin 7,6 prosenttia, mutta Hämeenlinna ponkaisi vuoden takaisesta 5,27 prosentin nousuun. Tilaston mukaan elinvoima on kehittynyt suotuisasti vain neljässä tutkimuksessa mukana olevassa kaupungissa.

Hämeenlinnan elinvoimakehitys vaikuttaa liian hyvältä ollakseen täysin totta, eikä luku kerrokaan koko totuutta.

– Jonkin verran uusia yrityksiä on tullut, mutta luvusta on kuluvalta vuodelta myös siivottu kauppakeskus Linnan keskiosa. Se on keskustamme musta aukko, joka ei enää ole vuokrattavissa liiketilaksi, eikä sitä vertailussa myöskään huomioitu, kertoo Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistyksen palvelupäällikkö Sari Hagemeier.

Samalla tasolla Kouvolan ja Porin kanssa

Hämeenlinnan keskustassa on vertailun mukaan 462 liiketilaa. Näitä kauppoja on 178, ravintoloita 64, arkisin palvelevia yrityksiä 159 ja tyhjiä 52. Remontissa oli 9 liiketilaa vertailua tehdessä.

Vertailun mukaan Hämeenlinnan keskustassa – johon lasketaan myös kauppakeskus Goodman – on tyhjänä noin 11 prosenttia liiketiloista. Viimevuotisessa vertailussa luku oli noin 14 prosenttia. Vertailusta siivottu kauppakeskus Linnan osa mukaan lukien tyhjien liiketilojen määrä on kutakuinkin viime vuoden tasolla. Hämeenlinna sijoittuu samaan kastiin Porin ja Kouvolan kanssa.

Tilanteessa on merkittävä ero esimerkiksi Kuopioon, jossa tyhjänä oli vain 5,99 prosenttia liiketiloista, Mikkeliin (6,44) tai Seinäjokeen (7,61).

Sari Hagemeier huomauttaa, että näissä kaupungeissa on tehty merkittäviä investointeja ja rakentamista.

– Esimerkiksi Seinäjoella edes toriparkin rakennustyöt eivät vaikuttaneet merkittävästi tyhjien liiketilojen määrään. Kaupunkikeskustojen kehitykseen vaikuttaa käsi kädessä kaksi asiaa: kiinteistönomistajien pitää olla valmiita sijoittamaan, mutta myös julkisia investointeja tarvitaan.

 

Tyhjentyneen kauppakeskus Linnan keskiosa ei ole tällä hetkellä vuokrattavissa, joten se siivottiin pois vertailusta. Kuva: Esko Tuovinen

 

Vertailun tiedot on kerätty viimeisten kahdeksan kuukauden ajalta.

Elinvoimalaskenta perustuu Elävät kaupunkikeskustat ry:n (EKK) kehittämään laskentatapaan. Vertailussa oli tänä vuonna mukana 39 kaupunkia, joista seurantatietoa aikaisemmilta vuosilta on 31 kaupungin osalta.

Trendi oli lähes kaikissa kaupungeissa sama: tyhjien tilojen määrä on kasvussa kauppojen vähentyessä, mutta tilalle keskustoihin tulee arkisin palvelevia yrityksiä. Kehitys on samansuuntainen myös Hämeenlinnassa.

– Keskustan kivijalkoihin on siirtynyt hammaslääkäri, kauneudenhoitoalan yritys ja muutamia muita vastaavia, vain arkisin palvelevia yrityksiä, Sari Hagemeier kertoo. HäSa