Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinna ja Riihimäki eivät jaa liukuesteitä, vaikka tuhannen hinnalla maksettaisiin yksi lonkkamurtuma

Varovaisuus ja hyvät talvikengät riittävät pitämään suurimman osan pystyssä.
Terttu Reinikainen ei tarvitse enää liukuesteitä sen jälkeen, kun hän alkoi käyttää rollaattoria. Kuva: Sara Aaltio
Terttu Reinikainen ei tarvitse enää liukuesteitä sen jälkeen, kun hän alkoi käyttää rollaattoria. Kuva: Sara Aaltio

Hämeenlinnan kaupunki ei ole jakamassa ikäihmisille liukuesteitä tänä vuonna.

– Asiasta ei ole keskusteltu, mutta ei meillä siihen tarkoitukseen ole rahaakaan. Etsimme koko ajan uusia säästökohteita, asiakasohjaus- ja palvelujen hankinnoista vastaava Leena Harjula sanoo.

Liukuesteillä on Hämeenlinnassa lyhyt historia. Vuonna 2017 kaupunki jakoi ilmaisia liukuesteitä influenssarokotusten yhteydessä yli 70-vuotiaille kaupunkilaisille. Yli tuhat liukuestettä loppui jo aamupäivällä, eikä uusia esteitä enää pyynnöistä huolimatta jaettu,

Kanta-Hämeen kunnista liukuesteitä on jo jakanut ainakin Janakkala ja myönteisen päätöksen ovat tehneet myös Ypäjä, Tammela, Jokioinen ja hännän huippuna Hausjärvi. Riihimäki seuraa sen sijaan Hämeenlinnan esimerkkiä, eikä aio jakaa liukuesteitä.

Lue myös: Marja Lohilahti haki Turengista ilmaiset liukuesteet, koska tietää kaatumisen riskit – Katso video

– Tänä vuonna emme jaa liukuesteitä, eikä niihin ole varattu määrärahaakaan. Jaoimme viime vuonna kaikkiaan 500 liukuestettä, joiden kustannus oli tuolloin 7038 euroa, Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluvastaava Riitta Uronen sanoo.

Pentti Talikainen käyttää liukuesteitä pilkillä. Kuva: Sara Aaltio
Pentti Talikainen käyttää liukuesteitä pilkillä. Kuva: Sara Aaltio

Suurin osa liukastumista on pyllähdyksiä

Liukastumisiin kiinnitetty jo pitkään huomiota. Esimerkiksi Ilmatieteen laitos on varoittanut 1990-luvun lopusta lähtien jalankulkijoita teiden liukkaudesta.

Suurin osa liukastumisista on lieviä pyllähdyksiä. Suurin luiden murtumisen riski on yli 70-vuotiailla, jotka murtavat usein juuri lonkkansa.

Kanta-Hämeen keskussairaalassa toukokuussa avattu murtumapoliklinikka hoitaa sellaisia murtumia, jotka eivät tarvitse leikkaushoitoa. Poliklinikka on auki tiistaisin ja torstaisin.

Kanta-Hämeen keskussairaalan ortopedian ylilääkäri Jussi Laurila sanoo, että poliklinikan aukioloaikoja on jo lisätty kertaalleen.

– Murtumapoliklinikalla käy noin 30 potilasta viikossa. Kolmasosa asiakkaista on sellaisia, joiden ranne tai olkapää on murtunut. Ne ovat murtumia, jotka paranevat useimmiten ilman leikkausta kipsaamalla tai kantositeellä. Lonkkamurtumat vaativat useimmiten leikkausta ja niitä leikataan keskussairaalassa vuoden aikana noin 250, Laurila sanoo.

Kyöstin ei tarvitse pelätä liukkaita . Siitä pitävät naskalintervät kynnet huolen. Kuva: Sara Aaltio
Kyöstin ei tarvitse pelätä liukkaita . Siitä pitävät naskalintervät kynnet huolen. Kuva: Sara Aaltio

Rannemurtuma on yleisin

Poliklinikka perustettiin sairaalaan, kun huomattiin, että ihmisten murtumakontrolleista tuli ongelmia terveyskeskuksissa. Laurilan mielestä kokemukset ovat hyviä.

– Rannemurtuma on Suomen yleisin murtuma. Niitä tulee talvella kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi kesällä, Laurila kertoo.

Lonkkamurtumia tulee puolestaan tasaisesti koko vuoden. Yleensä ikäihminen kaatuu kotonaan.

– Liukkaus ei murtumien määrään hirveästi vaikuta, sillä ikäihmiset kaatuvat usein sisällä. Ei liukuesteillä ole kovin suurta merkitystä, vaikka ne vähän voisivatkin rannemurtumia vähentää, Laurila sanoo.

Jos kaatuu, kannattaa mennä ensin ensiapuun, josta ohjataan sitten tarvittaessa murtumapoliklinikalle jatkokontrolleihin.

Lonkkaleikkaus on kallis

Suomessa tapahtuu joka vuosi noin 7000 lonkkamurtumaa, jonka kokonaiskustannus nousee THL:n mukaan nopeasti lähelle 19 000 euroa. Potilas itse maksaa hoidosta noin 683 euroa eli terveydenhuollon maksukaton verran.

Jos liukuesteen hinta on 20 euroa, saa niitä jo tuhat yhden lonkkamurtuman hinnalla. Lonkkamurtuma on esimerkki toimenpiteestä, joka voi tulla ihmiselle kalliiksi, jos hän joutuu pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Esimerkiksi rannemurtuman kustannukset ovat vain hieman yli 2000 euroa.

Talviliukkailla on tärkeintä se, että käyttää kunnon kenkiä ja katsoo jalkoihinsa, mihin on kävelemässä.

– Hyvä lihaskunto ja tasapaino auttavat. Vanhemmiten tasapaino tahtoo heikentyä ja kaatumiset lisääntyvät, Laurila sanoo. HäSa

Seija Eerola sanoo olevansa erittäin arka liikkumaan liukkailla.