fbpx
Kanta-Häme

Hämeenlinna kaipaa vastauksia konsultilta: Kuinka keskustan liikenneongelmat ratkotaan, kun toriparkkia ei tule? Bussitko pois Sibeliuksenkadulta?

Pohdinnassa on muun muassa, voisiko keskustaan tulla hitaan liikkumisen katuja, joilla kävelijöillä ja pyöräilijöillä olisi turvallinen olo.
Ilman busseja Sibeliuksenkatu näytti alkuviikosta tältä. Kuvat: Tomi Vesaharju

Ei tullut Hämeenlinnaan toriparkkia eikä luvatusta valtion osarahoituksesta huolimatta ainakaan vielä Sibeliuksenkadun pyörätietäkään. Keskustan liikenteen ongelmien ratkaisuja aletaan taas selvittää, osin uudelta pohjalta mutta myös vanhoihin selvityksiin tukeutuen.

Kaupunki on johtoryhmänsä hyväksynnällä tilannut kilpailutuksen jälkeen konsulttiyhtiö WSP Finland oy:ltä keskustan liikenneselvityksen. Selvitys maksaa noin 45 000 euroa, ja se valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Työ on osa kaupunginvaltuuston edellyttämää keskustavision päivitystä.

Tilauspäätöksen mukaan kaupunki haluaa kuvauksen keskustan liikenteen nykytilasta “kaikkine liikkumismuotoineen” ja “liikenneverkon merkittävimmistä kehittämistarpeista”. Tulosten pohjalta päätetään ja suunnitellaan erikseen, mitä keskustassa tehdään ensiksi ja miten.

Edellisestä selvityksestä kauan

Lukuisia selvityksiä on tilattu jo aiemmin. Mihin uutta tarvitaan, maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki?

– Kaikenlaista on selvitetty, mutta keskustan liikenteen edellisestä selvityksestä on jo kymmenen vuotta. Sitä kyllä päivitettiin jonkin verran, kun toriparkkia vielä suunniteltiin. Yksi keskeinen asia tässäkin on, kuinka pysäköinti järjestetään keskustassa tulevaisuudessa.

Toriparkkia ei siis yritetä ujuttaa selvitykseen?

– Ei. Keskeinen asia on ratkaista keskustan pysäköinti ilman p-toria, kun autojen määrä ei näytä alenevan. Sitä ei ole vielä suunniteltu oikeastaan mitenkään.

Yksi selvitettävistä asioista on myös keskustan läpi menevä joukkoliikenteen reitti.

– Olemme miettineet, voisiko se kulkea jossain muualla kuin Sibeliuksenkadulla. Myös linja-autoaseman sijaintia pohditaan.

Juttu jatkuu aina kuvien jälkeen:

Lisää varsinaista kävelykatua ei tavoitella, mutta Raatihuoneenkadun muiden osien kaltaista “rauhallisuutta” kyllä. Kuva: Tomi Vesaharju

Lisää varsinaista kävelykatua ei tavoitella, mutta Raatihuoneenkadun muiden osien kaltaista “rauhallisuutta” kyllä.

Ei lisää kävelykatuja

Yksi toriparkkiin kytketty ajatus oli, kuinka keskustaa saataisiin viihtyisämmäksi, kun autoja lähtisi kaduilta pois. Viihtyisyyden parantamista tavoitellaan yhä.

– Käytännössä mietitään keinoja, joilla kävelijät nostetaan keskustan väylien ykköskäyttäjäksi. Heidän on tunnettava olonsa turvalliseksi.

Tilauspäätöksessä sanotaan, että liikenneselvityksessä on huomioitava myös huoltoyhteydet. Niistä on puhuttu etenkin kävelykatujen yhteydessä. Mitään kävelykeskustaa ei kuitenkaan olla suunnittelemassa.

– Ajatus on, että autolla täytyy keskustassa päästä joka paikkaan. Se on fakta, kun joka paikassa on asuntoja ja liiketiloja. Enemmänkin haetaan keinoja hillitä keskustan läpiajoa.

Nyt yritetään keksiä ratkaisu, kuinka porua aiheuttaneet kadunvarren pysäköintipaikat pystytään säästämään, vaikka kävelyn ja pyöräilyn oloja parannetaankin.

“Pyörällä missä tahansa”

Keskeistä on myös pyöräilyn olojen parantaminen kaikkinensa keskustassa, etenkin kun valtuusto päätti viime syksynä jättää pohjois-eteläsuuntaisen pyörätien tekemättä.

Tosin ensi vuonna sulan maan aikaan järjestetään vielä valtuuston päättämä “kevyt” kokeilu siitä, kuinka pyörätie toimisi Kasarmikadulla ja Sibeliuksenkadulla. Konkreettinen toteutustapa tuodaan päättäjille syksyllä.

– Jos aikanaan päätetään, että keskustaan ei pyöräteitä tehdä, vaihtoehtona on myös parantaa pyöräilyn oloja kaikilla kaduilla. Pyörällä voisi mennä turvallisesti käytännössä missä tahansa, joka paikkaan samalla tavalla. Sitäkin WSP tutkii, Lähteenmäki sanoo.

– Erillinen pyörätie on toimiva ja tavallaan helppo ratkaisu, mutta saamme selvityksestä ohjenuoraa, voisiko meille tulla vähän hitaamman liikkumisen katuja. Raatihuoneenkadulla (muuallakin kuin Reskalla) kävelijä on kuningas. Sen tyyppistä kehittämistä mietitään muillakin kaduilla, esimerkiksi Sibeliuksenkadulla.

Osa Raatihuoneenkadusta on nyt terassikatuna. “Kevyen” pyörätiekokeilun toteutuksesta Kasarmikadulla ja Sibeliuksenkadulla päätetään syksyllä. Kuva: Tomi Vesaharju

Osa Raatihuoneenkadusta on nyt terassikatuna. “Kevyen” pyörätiekokeilun toteutuksesta Kasarmikadulla ja Sibeliuksenkadulla päätetään syksyllä.

Nopeuksia alemmaksi

Aiemmin on jo päätetty, että lähes koko ruutukaavakeskustassa nopeusrajoitukset lasketaan 30 kilometriin tunnissa.

Ensin pitää Lähteenmäen mukaan suunnitella, miten liikenneympäristö saadaan konkreettisesti sellaiseksi, että se viestii alhaisista ajonopeuksista.

– Esimerkiksi risteysalueiden tulee olla sellaisia, että ne eivät ole mitään valtavan leveitä baanoja, vaan ne muistuttavat myös jalankulkijoiden välistämisestä.

Keskustan vilkkaimmille paikoille on vaikea toteuttaa erityisiä alhaisen ajonopeuden pyöräkatuja.

– Niillä katutilan käyttö on aika vapaata. Mutta pyöräkatu voi olla vain kadulla, joka on lähtökohtaisesti suunniteltu pyöräliikenteelle. Jos autoliikennettä on paljon enemmän kuin pyöräliikennettä, ei se ole pyöräkatu.

Pyöräkatu mahdollistaisi varmasti keskustan pysäköintipaikkojen säilyttämisen, mutta iso pysäköintiä etsivän liikenteen määrä olisi ongelma.

Menot