fbpx
Kanta-Häme

Hämeenlinna kerää lisää veroja, ottaa velkaa ja investoi

Värikkäin sanakääntein kuvaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) suomalaisten kaupunkien talouden tilaa.
 
– Hämeenlinna sätkii vielä hengissä ruumiskasan päällimmäisenä, kun verrataan moniin muihin kaupunkeihin.
 
Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala (sd.) ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo (kok.) ilmaisevat asian lievemmin.
 
– Tämä on mahdollistava budjetti, he kuvailivat tiistaina julkistettua budjettiesitystä.
 
Kiemunki lainasi heti alkajaisiksi muutaman päivän takaista otsikkoa maan suurimmasta sanomalehdestä: Täällä kaikki on paremmin. Juttu kertoi Hämeenlinnasta.
 
Silti Hämeenlinnan talous on tiukilla kuten lähes kaikkien suomalaisten kuntien.
 
Veroprosentti nousee kolmella neljänneksellä 20,25:een. Kiinteistöveroihin tulee lievää nousua. Velkamäärä kasvaa vielä hieman vaille 3000 euroon asukasta kohti.
 
Luvut ovat lähellä maan keskiarvoa.
 
Silti veronkorotuksella onnistutaan vain kattamaan kuntaliitoksen ansiosta saatu ylimääräinen valtionapu, joka nyt poistuu. Lisäksi jää jonkin verran rajaa sairaanhoitopiirin alijäämien kattamiseen.
 
Henkilöstö hoidettu
Moni asia on kuitenkin Hämeenlinnassa hyvin, jos verrataan muihin monikuntaliitoksen tehneisiin kaupunkeihin.
 
– Vuoden 2010 lomautuksista opittiin sen verran, ettei niitä tai irtisanomisia ole edes harkittu.
 
Hämeenlinna onkin saanut kiitosta henkilöstöpolitiikastaan. Yt-neuvotteluja on käytännössä käyty jatkuvasti, koska palvelurakenteen muutos on vaikuttanut henkilöstön työtehtäviin.
 
Vuosittainen poistuma kaupungin palveluksesta on noin 300 henkeä. Kaikkia paikkoja ei ole täytetty uudelleen.
 
Myös pääluottamusmies Helena Pimperi sanoo, että asiat on hoidettu niin hyvin kuin se on mahdollista näin tiukassa taloustilanteessa.
 
Kantolasta vääntöä
Se, mistä varmasti vielä väännetään valtuustossa, on aktiivinen elinkeinopolitiikka. Ainakin osa Pro Hämeenlinna -koalition edustajista haluaisi lykätä esimerkiksi Kantolan tapahtumapuiston toteuttamista.
 
Elinkeinokonsernia uudistetaan parhaillaan. Myös sen rahoittamisesta on ollut budjettivalmisteluissa erimielisyyksiä.
 
Kiemunki painottaa, että konsernille asetetaan mittavat tavoitteet yritystoiminnan vahvistamisessa ja työpaikkojen luomisessa.
 
Talouden tehostaminen ja tuottavuusohjelma jatkuvat. Toimintakatteen kasvu pyritään lähivuosina puristamaan kahteen prosenttiin, jotta takavuosien alijäämät saataisiin katetuiksi vuoteen 2017 mennessä.
 
Jos sattuisi niin, että maakaupat Sunny Car Centerin kanssa toteutuisivat, siitä kuitattaisiin 8,4 miljoonaa euroa. Sillä kuittaisi mukavasti alijäämiä, mutta summa ei sisälly budjettiin.
 
Tuomelaa ja Pulleria
Tiukasta taloudesta huolimatta Hämeenlinna aikoo investoida kohtalaisen paljon. 
 
Suoraan budjetista menevät mm. Tuomelan koulun peruskorjaus ja maauimalan remontin loppuosa sekä pääterveysasemalla tehtävät muutokset. Lisäksi kaupungin omistama Hämeenlinnan palvelukiinteistöt toteuttaa Jukolaan uuden päiväkodin.
 
Yhtiöiden kautta on tekeillä useita investointeja, kuten Pullerin urheilutalo sekä vesi- ja viemärijohto Akaan suuntaan. Innopark suunnittelee Visamäkeen Visa 3 -taloa.
 
Yhdyskuntarakentamiseen on varattu 9 miljoonaa. Siinä on miljoonan kasvu tähän vuoteen. Tarkoituksena on tehdä infraa mm. Siirin kakkosalueelle ja Äikäälään.
 
Kaupunginvaltuusto käsittelee tilausbudjettia 11. marraskuuta. (HäSa)
 
 

Terveysasemat pysyvät kylillä

Kantakaupungin ulkopuolella olevat terveysasemat eivät ole uhattuina.
 
– Sellaisia suunnitelmia ei kerta kaikkiaan ole, Iisakki Kiemunki vakuuttaa.
 
Sen sijaan kantakaupungin terveysasemaverkostoa tarkastellaan ensi vuoden kuluessa, koska suhteellisen pienellä alueella sijaitsee neljä terveysasemaa.
 
Perusterveydenhuolto on nyt käsiohjauksessa, kuten Kiemunki tilannetta kuvaili. Tilaaja ja tuottaja eivät ole keskustelleet parhaalla mahdollisella tavalla ja siihen etsitään nyt parannusta.
Hämeenlinnan terveyspalvelut -liikelaitoksen johtosääntöön ja hallintosääntöön tehdään tarkennuksia.
 
Liikelaitokselle laaditaan talouden tasapainottamisohjelma. Siihen sidotaan ns. Sitra-hanke.
 
– Hieman modifioituun Sitra-hankkeeseen lähdemme mukaan. Kustannusarvio on noin 400 000 euroa.
 
Terveyskeskusliikelaitos on tavoitellut yhteistyöhanketta Sitran kanssa. Siinä kehitettäisiin uudenlaisia sähköisiä tapoja asioida terveyspalveluiden kanssa.

 

Menot