Kanta-Häme

Hämeenlinna kieltää yhtiöiltään toimialaan kuulumattomat itsenäiset liiketoimet

Konserniohjeissa tarkennetaan, mitä tytäryhteisöt eivät saa tehdä itsenäisesti.
Hämeenlinnan yksi tytäryhtiö hallinnoi kaupungin liikuntatiloja, joissa muun muassa pelataan naisten lentopallon SM-liigaa.

Hämeenlinna kieltää entistä ehdottomammin yhtiöiltään itsenäiset liiketoimet, jotka eivät suoraan kuulu niiden toimialaan tai joissa otetaan tavanomaista suurempia riskejä.

Konserniohjeissa, joiden hyväksymistä esitetään kaupunginvaltuustolle, laajennetaan myös päätöksiä, joihin on hankittava kaupungin ennakkokanta. Kaikista kaupungille merkittävistä asioista on vastedes hankittava ennakkoon mielipide kaupungin johdolta.

Erikseen kielletään uusina asioina muun muassa liiketoiminnan laajentaminen, talouteen nähden merkittävät investoinnit ja poikkeukselliseen tulokseen tai riskiin vaikuttavat päätökset.

 

Tytäryhteisöjen hallitusten on valvottava, että kaikista merkittävistä ja periaatteellisista ratkaisuista on hankittu konsernijohdon ennakkokanta. Se on kirjattava pöytäkirjaan kokouksessa, jossa päätös asiasta tehdään.

– Joitakin asioita on tarkennettu. Hirveästi ohjeita ei olla muuttamassa, sanoo Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo.

Tytäryhteisöiltä on tähän asti kielletty selkeästi takauksien ja vakuuksien antaminen. Konserniohjeisiin kirjataan nyt määräykset myös muista finanssisopimuksista. Laina- ja sijoitusjärjestelyistä on aina neuvoteltava kaupungin talousjohdon kanssa. Korkosuojauksista on niin ikään aina neuvoteltava kaupungin talousjohtajan kanssa. Koronvaihtosopimuksiin ei saa kytkeä ”hankalasti ymmärrettäviä lisäominaisuuksia”.

Hämeenlinnan tytäryhteisöt ovat aiemmin tehneet merkittäviä päätöksiä, jotka ainakin uudet konserniohjeet selkeästi kieltäisivät ylilyönteinä. Keskustelua ovat herättäneet muun muassa Innoparkin strukturoidut johdannaissopimukset ja kaupungin kiinteistösijoitusyhtiön rahoitus Sunny Car Centerille.

 

Konserniohjeissa annetaan myös lisää velvollisuuksia kaupungin yhteisöille. Niiden on noudatettava toiminnassaan hyvää hallintotapaa (Corporate Governance). Erikseen on vielä määrätty, että niiden on noudatettava hallinto- ja kuntalaissa määriteltyjä julkisuus-, avoimuus- ja tiedotusperiaatteita. Lakia asiakirjojen julkisuudesta noudatetaan, jos asiakirja on toimitettu kaupungille.

Tytäryhteisöjen on liiketoimintasuunnitelman lisäksi laadittava strategia, joka on toimitettava kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kun yhteisöjen on pitänyt raportoida toiminnastaan kaksi kertaa vuodessa, jatkossa niiden olisi tehtävä tämä kolme kertaa vuodessa.

 

Hallitusten jäsenten pätevyysvaatimuksia on laajennettu. Valittavan henkilön on toimitettava tiedot asiantuntemuksensa arvioimiseksi ja suunnitelma osaamisensa täydentämiseksi. Jäseniltä edellytetään riippumattomuutta.

Apulaiskaupunginjohtaja Isosuo korostaa, että kyse on ohjeista, joihin on kirjattu paljon asioita, jotka auttavat tytäryhteisöjä toiminnassaan. Yhteisöt ja erityisesti niiden hallitukset kantavat kuitenkin vastuun.

– Haluamme korostaa, että hallitusten jäsenet ovat viime kädessä vastuussa toiminnasta. HÄSA

Kommentti: Vaikenemista turhaan korostetaan

Hämeenlinna täsmentää vaatimuksia siitä, että konserniyhteisöjen on annettava asioistaan tietoa kuten kaupungin muidenkin elinten ja virkamiesten. Useissa konserniohjeiden kohdissa korostetaan tätä periaatetta. Samaan aikaan kun kaupunginhallitus käsitteli konserniohjeita, se hyväksyi uuden mallin toimitusjohtajasopimuksista.

Sopimusmallissa korostetaan salassapitoa. Toimitusjohtaja velvoitetaan vaikenemaan liike- tai ammattisalaisuuksien lisäksi ”muista luottamuksellisista asioista”. Kyse ei ole edes asioista, jotka on saanut tietoonsa yhtiöstä tai konsernista, vaan myös ”muutoin”. Kaikki mainitut seikat on pidettävä salassa, paitsi seikkoja, ”jotka asian laatuun nähden on ilmaistava”.

Pinnallisesti luettuna voisi kuvitella, että konserniohjeet ja toimitusjohtajan salassapitosäännöt ovat ristiriidassa. Hämeenlinnan virkamiehet ja kaupunginhallitus tuskin tarkoittavat sitä.

Yrityksen toimitusjohtajalla on jo lakipykälien mukaan korostettu lojaliteettivelvoite työnantajalleen. Liikesalaisuuksien salassapito kuuluu ilman muuta kaikkien työntekijöiden, saati sitten toimitusjohtajan, velvollisuuksiin.

Suurin osa kaupungin yhtiöistä on niin sanottuja In House -yhteisöjä, jotka tuottavat vain suljettujen markkinoiden palveluja kaupungille. Sopimusmallin mukaan toimitusjohtajilla on myös kuuden kuukauden kilpailukielto.

Kaupungin yhtiöissä ei ole tiettävästi ollut ongelmia salassapitomääräysten rikkomisessa. Sen sijaan tietojen saaminen niistä on takerrellut usein. Miksi ihmeessä vaikenemista on erikseen vaikein sanakääntein korostettava?