Kanta-Häme

Hämeenlinna kiilasi kärkeen

Jos sinulle käy niin huonosti, että saat aivohalvauksen, se kannattaa saada Hämeenlinnassa.

Harva tietää, että Kanta-Hämeen keskussairaala on tällä hetkellä aivohalvauksien hoidossa maailman kirkkainta kärkeä.

– Yhdysvalloissa, jossa akuuttilääkäreitä alettiin kouluttaa jo 1970-luvulla, on tavoitteena, että aivohalvauspotilas on tutkittu, kuvattu ja saatu liuotushoitoon 45 minuutissa siitä, kun hän on tullut sairaalaan. Meidän tuloksiemme mukaan se on mahdollista 20 minuutissa, kertoo akuuttilääketieteen professori Ari Palomäki.

Hämeenlinnan tulokset vastaavat Helsingin Meilahden tasoa, joka on maailman kärkiklinikoita aivohalvauspotilaiden hoidossa.

– Meillä on saavutettu tuloksia, joita hämmästellään eri puolilla Suomea. Niitä esitellään keväällä myös Euroopan aivohalvauskokouksessa, Palomäki kertoo.

Hän on toinen Suomen akuuttilääketieteen professoreista. Toinen on Tukholmasta käsin Turun yliopistossa vaikuttava Maaret Castrén.

Sopii keskussairaalaan

Aivohalvauspotilaiden parantunut hoito on hyvä esimerkki päivystyslääketieteen erikoisalan hyödyistä.

Palomäen mukaan akutologia sopii erityisen hyvin yliopistosairaaloita pienempiin keskussairaaloihin, jotka eivät pysty järjestämään kattavaa neurologipäivystystä.

– Vielä 2000-luvun alussa en itsekään olut varma, onko erikoisalan tuominen Suomeen järkevää. Sen jälkeen toimintaympäristöjä on kuitenkin rakennettu ja rakennetaan sellaisiksi, että toiminta on mielekästä, Palomäki sanoo.

Hän viittaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistäviin, kokonaisvaltaisiin päivystysklinikoihin, joita on rakennettu Hämeenlinnan jälkeen muun muassa Tampereelle, Seinäjoelle ja Lahteen.

– Ne mahdollistivat akuuttilääkäritoiminnan. Enää ei tarvitse puhua edes yhteispäivystyksestä, sillä päivystys on päivystys, raja-aitoja ei ole, Palomäki sanoo.

Piiri maksumiehenä

Akuuttilääketieteen erikoisalaa koskeva asetus tehtiin kesäkuussa 2012. Uudistus astui voimaan seuraavan vuoden alussa.

Hämeenlinnassa uudistukseen oltiin valmistauduttu hyvin, joten koulutus pääsi alkamaan kolmen ensimmäisen sairaalan joukossa jo kolme kuukautta etuajassa syksyllä 2012.

Palomäen professuuri on määräaikainen. Tampereen yliopisto ei ehtinyt mukaan lainsäätäjien vauhtiin, joten viiden vuoden professuurin lahjoitti Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.

– Sairaanhoitopiiri ja sen omistavat kunnat katsoivat, että on kaikkien etu, että asia saadaan järjestettyä myös siellä, missä päivystysasioissa ollaan muutenkin pisimmällä, Palomäki sanoo.

Hän aloitti professorina helmikuun alussa. Nimitys on voimassa tämän vuoden loppuun, johon mennessä Palomäen pätevyys arvioidaan virallisesti. Sen jälkeen hän voi hoitaa professuuria lahjoituksen loppuun eli vuoteen 2019 saakka

40 prosenttia tieteelle

Professuurin hoitaminen vie 40 prosenttia Palomäen työajasta. Loppu kuluu päivystysklinikan johtamiseen.

Professorin tehtäviin kuuluu koulutuksen suunnittelun ja tenttien järjestämisen lisäksi myös esimerkiksi lopputöiden ja tohtorinväitöskirjojen ohjaamista.

Palomäen tavoitteena on saada akuuttilääketieteestä erillinen kurssi myös perusopetuksen eli lääkäreiksi valmistuvien koulutusohjelmaan. (HäSa)