fbpx
Kanta-Häme

Hämeenlinna liki unohti oman vanhusneuvostonsa

 

Hämeenlinnan vanhusneuvostossa toivotaan ikälain pikaista voimaantuloa. Uudessa laissa vanhusneuvostojen asema osana kunnallista päätöksentekojärjestelmää kirjataan kirjoihin ja kansoihin.
 
Vaikka Hämeenlinna on valtakunnallisesti edelläkävijä vanhusneuvostojen toiminnassa, sen nykyiset jäsenet kokevat neuvoston aseman tällä hetkellä hyvinkin aliarvostetuksi. Hämeenlinnasta haettiin takavuosina valtakunnallisesti oppia vanhusneuvoston toimintamallista.
 
Vanhusneuvosto on antanut oman panoksensa paljon muuhunkin kuin pelkkiin vanhusten asioihin; kaupunkisuunnittelu, liikenne-, liikunta- ja terveydenhoitopalvelut ovat tyypillisiä toimintoja, joista on annettu lausuntoja ja toiveita vuosien varrella.
 
Nyt tilanne on muuttunut. Koko ajan kasvava ikäihmisten ryhmä on ajettu liki paitsioon päätöksenteon valmistelussa.
 
– Luottamushenkilöjohdon suhtautuminen on ylimielistä ja meitä ei oikeasti oteta juurikaan huomioon, on vanhusneuvoston hieman kitkerän makuinen viesti valtaa käyttävien suuntaan. 
 
– Käytännön toimintatapa on kieltämättä nyt hakusessa. Toimintamalli täyttyy aivan lähitulevaisuudessa uusiksi, ikäihmisten palveluiden tilaajapäällikkö Leena Harjula myöntää. Hänen mielestään rauhassa pohdittava, mikä on jatkossa oikea toimintamalli.
 
Vuonna 2000 perustetulta vanhusneuvostolta vietiin edellisvaalien jälkeen kaikki taloudelliset resurssit. Samalla kaupungin organisaation edustus jäi pois vanhusneuvoston työskentelystä. Kokoustilat on ruinattava joka kokoukseen erikseen.
 
– Alkuvaiheessa vanhusneuvoston työskentelyyn osallistui muun muassa johtava sosiaalityöntekijä, jonka kautta meillä on selvä keskusteluyhteys virkamiesten suuntaan. Nyt viesti kulkee lähinnä ikäihmisten lautakunnan kautta, kun kaksi lautakunnan jäsentä on mukana vanhusneuvostossa, neuvoston puheenjohtaja Anna-Liisa Torvinen toteaa.
 
– Olimme mukana kaupunkisuunnittelussa mukana antamalla esimerkiksi lausuntoja erilaista hankkeista. Nyt kukaan ei kysy ikäihmisten kantaa mihinkääb asiaan, Torvinen tukistaa uutta toimintapaa.
 
Myös teknisen, liikunta- ja kulttuuritoimen edustajat osallistuivat aikaisemmin vanhusneuvoston työskentelyyn. Eivät enää. Heidän kauttaan vanhusväestön näkökulma eteni myös eri hallinnonaloille.
 
– Tällä vaalikaudella neuvoston edustajat kutsuttiin parin vuorokauden varoitusajalla kaupunginhallituksen kuultavaksi vasta tämän vuoden keväällä. Eipä tainnut vanhusneuvoston asiat paljon kiinnostaa.
 
Vanhusneuvostossa ikäihmisten lautakunnan edustajana toimiva Reijo Martikainen harmittelee myös sitä, että uuden tilaaja–tuottaja-mallin myötä vanhusneuvostolla on suorat yhteydet ainoastaan tilaajaportaaseen, ei lainkaan tuottajapuoleen.
 
Vanhusneuvoston nykyiset jäsenet harmittelevat sitä, ettei nykyisellä neuvostolla ole juridista asemaa: Olemme kädettömiä ja jalattomia.
 
Vammaisneuvostolla on jo lakiin perustava asema, mutta vanhusneuvostolla ei. Vammaisneuvoston valitsee kaupunginhallitus, vammaisneuvoston nykyisen ikäihmisten lautakunta.
 
Vanhusneuvoston jäseninä istuvat paikallisten eläkeläisjärjestöjen edustajat, joista osa on tiukasti puoluesidonnaisia, osa taas ei. Myös alueellinen edustavuus on otettu huomioon vanhusneuvosto valittaessa.
 
Laki tuo myös uuden aseman
 
Vanhusneuvoston asema tullaan määrittelemään uudessa ikälaissa. Sen jälkeen neuvoston toiminnalle on lakiin perustuva oikeutus ja arvovalta.
 
–Tärkeää on, että vanhusneuvoston pitäisi toimi yhteistyössä usean lautakunnan kanssa, sillä ikäihmisten asiat koskettavat kaikki elämänaloja, Reijo Martikainen pohtii.
 
Vielä valmistelussa ja lausuntokierroksella oleva lakihanke puhuttaa myös hämeenlinnalaisia eläkeläisiä.
 
Hämeenlinnan vanhusneuvoston jäseniä harmittaa muun muassa se, että lakiin ei olla kirjaamassa esimerkiksi vaativaa hoitoa tarvitsevien vanhusten hoitolaitosten henkilöresurssien minimiä.
 
– Kokonaisuutena lakiehdotus on hyvin ympäripyöreä, niljakas, on hämeenlinnalaisten tuomio puoluekannasta riippumatta.
 
Markku Wiik
 

Menot