Kanta-Häme

Hämeenlinna lupaa palvella hyvin taloustuskassakin – Vuorentaakse ehkä uusi koulu

Verkatehtaan paviljongin rakentaminen saattaa vihdoin toteutua. Vuoreentaan uusi koulu nousi myös investointilistalle. Veroprosentti on nousemassa 21:een.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) ja kaupunginjohtaja Timo Kenakkala (istumassa oikealla) kertoivat tiistain tiedotustilaisuudessa Hämeenlinnan ensi vuoden talousarvion kiemuroista. Kuva: Pekka Rautiainen

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Hämeenlinnan kaupunki tähtää siihen, että palvelut pystytään turvaamaan. Siihen tarvitaan rakenteiden muuttamista, eli käytännössä palveluja ei voida enää tuottaa pelkästään entisillä tavoilla ja entisissä paikoissa.

Kutakuinkin noin vastasivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) ja kaupunginjohtaja Timo Kenakkala Hämeen Sanomien kysymykseen, mikä on kaupungin ensi vuoden talousarvion tärkein anti kaupunkilaiselle.

Kaupunkilaisen kukkarolle konkretiaa on ainakin veroprosentin nosto 21:een. Korotusta on 0,25 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa noin kolmen miljoonan euron lisätuloa kaupungille. Kiinteistöveroja ei koroteta.

Aiemmin syksyllä muiden muassa Rautio vastusti veroprosentin nostamista. Talousarvion tiedotustilaisuudessa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Ranjith Prabhakaran (sd.) parahti, että tämä korotus olkoon viimeinen vähään aikaan, sillä kaupungin ongelmia ei ratkaista vain rahalla.

– Palveluja on uudistettava. Vanhusten määrä kasvaa, lasten määrä vähenee. Tarvitaan uudella tavalla järjestettyä kotihoitoa ja on päätettävä mitä kouluja voidaan pitää, Prabhakaran sanoi.

Sama arvioilta kolmen miljoonan euron vuotuinen lisätulo kaupungille tulisi, jos asukasluvun kasvussa päästään tavoitteeseen: tämän valtuustokauden aikana pitäisi saada yli 900 uutta hämeenlinnalaista.

Kenakkala: Kaupungin houkuttelevuus on säilynyt

Hämeenlinnan taloustilanne on Kenakkalan mukaan haasteellinen. Kaupungin imago ja houkuttelevuus eivät kuitenkaan ole Taloustutkimuksen kyselyiden mukaan vielä heikentyneet.

Hän uskoo asukkaita saatavan kiinnostavilla kehityshankkeilla sekä opiskelu- ja työpaikkojen turvaamisella. Syntyvyyden romahtamisen takia myös lapsiperheitä on saatava muuttamaan Hämeenlinnaan.

Kenakkala muistutti, ettei taloutta enää voi paikata yksittäisillä kertaerillä, joita on viime vuosina saatu kiinteistöjen ja ei-strategisten omistusten myynnistä. Myytävää ei enää ole.

Tämänvuotinen kaupungin talouden alijäämä voi kasvaa jopa 25 miljoonaan. Siksikin kaupungin on ensi vuonna ja lähivuosina pakko alkaa tehdä ylijäämäistä tulosta.

Nettomenot eli toimintakate kasvaa ensi vuonna noin 1,8 prosenttia verrattuna tämän vuoden ennusteeseen.

Lue myös: Hämeenlinnan kaupunginhallitus hyväksyi säästöohjelman ja kutsui naapurikunnat kiputanssiin

Lainaa joudutaan ottamaan taas lisää

Nettoinvestointeja kaupunki varautuu tekemään ensi vuonna lähes 37 miljoonalla eurolla. Vajaan parinkymmenen miljoonan euron vuosikate ei siis riitä niitä kattamaan, vaan lainaa on otettava lisää, 17,3 miljoonaa euroa.

Lainat asukasta kohden nousevat ensi vuonna jo selvästi yli neljän tuhannen euron, mikä on maan keskiarvoa enemmän. Hämeenlinna-rahaston arvo on kuitenkin tällä hetkellä noin 110 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna rahaston varoja on tarkoitus käyttää vain parisataa tuhatta euroa, kun viime vuonna niitä käytettiin 7,5 miljoonaa euroa purkukustannuksiin ja arvonalennuksiin.

Verkatehtaan laajennus eli Paviljonki sijoittuisi rannan ja nykyisen kulttuuri- ja kongressikeskuksen väliin. Vuosi sitten hanke raakattiin vielä pois kaupungin budjetista, mutta ensi vuonna se saattaa toteutua. Havainnekuva: JMKK Arkkitehdit

Opiskelijat saamassa vihdoin opiskelijalipun busseihin

Vuosi sitten kaupunginhallitus otti tämän vuoden budjetista pois Verkatehtaan lisärakennuksen eli paviljongin rakentamisen. Ensi vuonna tuo rakennus on saamassa 2,5 miljoonaa euroa niin, että summalla pääomitettaisiin Verkatehdas Oy:tä.

Paviljongin rakentaminen on kuitenkin vielä auki ja vaatii erillisen päätöksen sekä kustannusarvion tarkentamisen.

Kaupungin pysäköintiyhtiötä pääomitetaan myös 2,5 miljoonalla eurolla. Osakkeiden mahdolliseen hankintaan pääratahanketta valmistelevasta yhtiöstä varaudutaan miljoonalla eurolla. Neuvottelut hankkeesta käynnistyvät ensi viikolla.

Jo aiemmin päätetyistä tai aloitetuista hankkeista viedään loppuun korjaukset pääkirjastossa ja pääterveysasemalla sekä Verkatehtaan ARX-talossa, jota muutetaan lyseon koulun käyttöön. Katuman päiväkodin ja Ruununmyllyn koulun uudet rakennukset valmistuvat.

Nuorille tärkeä asia on myös se, että kaupungin joukkoliikenteeseen on vihdoin tulossa opiskelijalippu. Tämä pienentää kaupungin joukkoliikenteen lipputuloja noin 110 000 eurolla.

Vuorentaan koulun 137 oppilasta joutuivat tässä kuussa väistötiloihin Jukolan koululle, kun sisäilman ongelmat paljastuivat. Kalliin peruskorjauksen sijasta saatetaan rakentaa uusi Vuorentaan koulu varsin nopeallakin aikataululla. Kuva: Pekka Rautiainen.

Koulujen investoinneissa on yhä arvoituksia

Kouluinvestointien joukkoon on noussut Vuorentaan koulun uudisrakennuksen pikainenkin aloittaminen. Koulu jouduttiin tänä syksynä tyhjentämään sisäilmaongelmien vuoksi.

Kahden miljoonan euron varaus on ensi vuodelle Hykin uudisrakennuksen aloittamiselle, mutta sen kohtalo riippuu siitä, mitä hallinto-oikeus päättää kaavavalituksesta. Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon mukaan nyt on varauduttava myös Hykin vanhan koulun peruskorjaamiseen.

Uusi Kaurialan koulu alkanee nousta vasta vuonna 2021, jonne on nyt varattu taloussuunnitelmassa kaksi miljoonaa euroa aloitusrahaa.

Lyseon vanhan rakennuksen peruskorjauksen arvioidaan maksavan 10  miljoonaa euroa. Talousarvioesityksen investointitaulukoissa sitä ei kuitenkaan ole suoraan sijoitettu millekään seuraavista kolmesta vuodesta.

Tekstissä kuitenkin todetaan, että lyseon korttelin peruskorjaus ja uudisrakennus tulisi saada pikaisesti käyntiin. Lyseon korttelin hanke voidaan myös vaiheistaa kahteen osaan: uudisrakennukseen ja päärakennuksen peruskorjaukseen.

Kunnallistekniikkaa rakennetaan ja parannetaan vajaalla kymmenellä miljoonalla eurolla, etenkin Keinusaaressa ja Asemanrannassa. Kaupunkirakennelautakunnan harkintaan tulee sekin, kuinka Linnanpuiston uudistamista viedään eteenpäin.

Ahvenistontien uudistamiseen varaudutaan 2,9 miljoonalla eurolla. Työt alkavat Juha Isosuon mukaan kuitenkin vain, jos uusi Assi-sairaala konkreettisesti etenee.

Liikuntahalliyhtiön hallinnassa olevan Kaurialan urheilukentän remonttia ei ole tulossa. Isosuon mukaan siitä tehdyt suunnitelmat olivat ylimitoitettuja.

Kaupungintalolla työskentelevät siirtynevät väistötiloihin ensi kesänä. Budjettiesityksessä kuitenkin sanotaan, että ”väistötilojen selvitystyö on vielä kesken, joten tarkkoja laskelmia väistötilojen lopullisista kustannuksista on mahdotonta tehdä talousarvion laadintavaiheessa”.

HÄMEENLINNAN TALOUSARVIOESITYS
talousarvio 2020: talousarvio 2019:
verotulot: (milj. e) 301,5 296,1
valtionosuudet: (milj. e) 100,7 88,4
toimintakate: (milj. e) -381,9 -365,9
nettoinvestoinnit: (milj. e) 36,8 36,4
vuosikate: (milj. e) 19,5 18,8
lainat: (milj. e) 294,6 257,6
lainat/asukas: (€) 4359 3796
poistot:  (milj. e) 19,6 19,2
vuosikate poistoista: (%) 99 98
tuloveroprosentti: 21,00 20,75
yleinen kiinteistöveroprosentti: 1,35 1,35
vakituisen asunnon kiinteistövero: 0,60 0,60
vapaa-ajan asunnon kiinteistövero: 1,40 1,40
rakentamaton tontti (jos on): 3,30 3,30
Toimintakate on käyttömenot, joista on vähennetty käyttötulot.
Nettoinvestoinnit kertovat, kuinka paljon kunta tarvitsee omaa tai lainarahaa investointiensa rahoittamiseen.
Vuosikate kertoo kuinka paljon kunnan tuloista jää kulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Sen olisi syytä olla vähintään yhtä iso kuin poistojen määrä.
Poisto on rakennusten, koneiden ja laitteiden kulumisen ja vanhenemisen huomioon ottamista. Poisto merkitään kuluksi ja siirretään käyttöpääomaan.

Tasapainottamisohjelma otetaan budjetissa huomioon

Viime perjantaina julkistettu kaupungin talouden tasapainottamisohjelma on tavallaan leivottuna sisään talousarvioon, vaikka jokaisesta toimenpiteestä valtuusto päättää aikanaan erikseen. Kaupungin tarkastuslautakunta vaati jo toukokuussa kaupungille nelivuotista ohjelmaa.

Sari Raution mukaan tarkastuslautakunta onkin nyt entistä enemmän otettu mukaan talouden suunnitteluun.

Valtuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas (sd.) sanoi, että valtuustoryhmätkin on otettu mukaan talousohjelman valmisteluun, jotta sen tavoite saavutetaan: alijäämän kertymisestä on päästävä irti.

Budjetista päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto 11. marraskuuta.HÄSA

Lue myös: Hämeenlinnan kaupungilla edessään isot säästöt

Uutista päivitetty muutamalla numerotiedolla kello 13.48.

Uutista päivitetty arviolla kaupungintalon remontista kello 14.43.

Uutisessa täsmennetty osuutta lyseon korttelista kello 16.36.