Kanta-Häme

Hämeenlinna on sijoittanut lapsia laitoksiin, joissa on havaittu väkivaltaa, eristämistä ja laitonta kameravalvontaa

Huostaan otettuja lapsia on sijoitettu Hämeenlinnan seudulta yksiköihin, joissa on tarkastuskäynneillä havaittu puutteita ja laittomuuksia.
Lastensuojelun asiakkaiden osuus kaikista lapsista ja nuorista on Hämeenlinnassa noin kaksinkertainen suhteessa valtakunnalliseen keskiarvoon.
Lastensuojelulaitosten toiminnasta on paljastunut yhä enemmän epäkohtia. Kuvituskuva.

Hämeenlinnan seudun kunnista on sijoitettu huostaan otettuja lapsia yli kymmeneen laitokseen, joiden toiminnassa on havaittu epäkohtia.

Hämeen Sanomat pyysi Hämeenlinnasta, Janakkalasta ja Hattulasta tiedot siitä, mihin laitoksiin kunnat ovat sijoittaneet huostaan otettuja lapsia.

Kuntakohtaisia tietoja verrattiin 9.10. julkaistuun Ylen selvitykseen, johon on listattu aluehallintovirastojen ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen lastensuojelun valvontaa koskevat julkiset asiakirjat vuosilta 2017–2019.

 

Lue myös: Lapsena huostaan otettu ja Loikalassa alistettu Tiina ryhtyi sossutädiksi: ”Tiedän, mitä hylätty lapsi ajattelee”

Lue myös: Sosiaalityöntekijä: ”Lastensuojelussa yksityisyys mennyt lapsen edun edelle”

”Emme valitse ensimmäistä vapaata paikkaa listalta”

Vakavampia epäkohtia on havaittu neljässä laitoksessa, joiden kanssa Hämeenlinnan kaupungilla on sopimus. Yksi laitoksista on Loikalan kartano, jonka toiminta on nyt keskeytetty lasten eristämisen, riisuttamisen ja epäkunnioittavan kohtelun vuoksi.

Samantyyppisiä ongelmia on raportoitu Hollolassa sijaitsevan Nuorisokoti Jaloverson toiminnassa. Lapset ovat joutuneet kokemaan asiatonta kohtelua ja kohtuuttomia, lakiin perustumattomia seuraamuksia. Huumeseulan, eristämisen ja lasten riisuttamisten kanssa henkilötarkastusten yhteydessä oli epäselvyyksiä.

Nuorisokoti Väylässä on todettu paljon väkivaltatilanteita ja opetuksen järjestämisessä oli ongelmia.

Nuorisopsykiatrisessa asumiskoti Purossa on ollut jatkuva kameravalvonta perusteettomasti käytössä lähes kaikissa yleisissä tiloissa. Laitos on myös ottanut liian vaativia asiakkaita.

Hämeenlinnan johtava sosiaalityöntekijä Jonna Laitonen kertoo, että Kanta-Hämeessä on maakunnallinen työryhmä, joka kilpailuttaa laitokset ja sopii yhtenäisistä valvontakäytännöistä.

– Pyrimme vierailemaan jokaisessa yksikössä ennen kuin sinne sijoitetaan lapsia. Emme valitse sijoituspaikkaa miettiessä ensimmäistä yksikköä kilpailutuksen läpäisseiden listalta, vaan lapselle pyritään etsimään hänen tilanteeseensa sopiva ja hänen etunsa mukainen sijaishuoltopaikka.

Laitonen huomauttaa, että kiireellisissä sijoituksissa lapsi joudutaan toisinaan sijoittamaan sinne, mistä paikka ensimmäisenä löytyy.

Valvontavastuu sijoittamisesta päättävällä kunnalla

Janakkalan kunta on sijoittanut lapsia yhteen lievien epäkohtien vuoksi esiin nousseeseen laitokseen. Lahdessa toimivassa A-Klinikka Stopparissa on todettu ongelmia rajoituspäätöksistä tiedottamisessa ja nuoren kuulemisessa.

Sosiaalityön johtaja Sanna Kortesoja kertoo, että Stopparin toiminnasta ilmoituksen tehnyt tai tehneet nuoret eivät ole Janakkalasta.

Janakkalan sosiaalitoimessa on jouduttu tämän ja viime vuoden aikana tekemään entistä enemmän pikaisia ”väliintuloja” juuri päihdeongelmien vuoksi.

Janakkalan kunnan alueella toimivista lasten sijoituspaikoista on tullut Kortesojan mukaan muutamia ilmoituksia. Yksi paikoista on vasta maaliskuussa toimintansa aloittanut, Turengin keskustassa sijaitseva Naavamäki.

– Olen ollut siellä mukana valvontakäynneillä. Ilmoitukset eivät johtaneet toimenpiteisiin, sillä emme huomanneet yksikön toiminnassa huomautettavaa, Kortesoja kertoo.

Tervakoskella sijaitseva Varatie on saanut huomautuksen lasten luottamuksellisten ja salassa pidettävien asiakirjojen epäasianmukaisesta käsittelystä.

Kortesoja huomauttaa, että viime kädessä valvontavastuu nuoren hyvinvoinnista on sijoituspäätöksen yksikköön tehneellä kunnalla.

Hattulassa vain vähän huostaanottoja

Hattula on käyttänyt sijoituksiin yhtä laitosta, jossa on havaittu melko vakavia epäkohtia.

Hämeen Sanomat ei julkaise laitoksen nimeä Hattulasta huostaan otettujen lasten vähäisen määrän ja osaa lapsista koskevan turvakiellon vuoksi.

Johtava sosiaalityöntekijä Anni Vääri kertoo, ettei kunnan sijoittamat lapset tai heidän läheisensä ole tehneet kahden vuoden sisällä epäkohtailmoituksia. Myöskään kunnan alueella toimivista kahdesta laitoksista ei ole tehty ilmoituksia.

– Pienissä kunnissa on luultavasti paremmat mahdollisuudet etsiä sopiva sijoituspaikka. Käymme yleensä ennen sijoitusta tutustumassa laitokseen nuoren ja hänen perheensä kanssa.

Ylen selvityksen perusteella jopa joka 10. lastensuojelulaitos ja ammatillinen perhekoti on syyllistynyt laittomuuksiin. HäSa

 

Lue myös: Lapsena huostaan otettu ja Loikalassa alistettu Tiina ryhtyi sossutädiksi: ”Tiedän, mitä hylätty lapsi ajattelee”

Lue myös: Sosiaalityöntekijä: ”Lastensuojelussa yksityisyys mennyt lapsen edun edelle”

Laitossijoitukset

Janakkala

Janakkalasta on ollut vuonna 2018 sijoitettuna yhteensä 43 lasta.

Vuonna 2019 kunnasta on tähän mennessä ollut sijoitettuna yhteensä 45 lasta.

Osa sijoituksista on alkanut ja päättynyt saman vuoden aikana.

Janakkalalaisia lapsia on sijoitettuna kahdeksaan eri yksikköön.

Hämeenlinna

Hämeenlinnasta on ollut vuosien 2018–2019 aikana sijoitettuna lapsia yhteensä 57 eri laitokseen.

Näistä kymmenen laitoksen toiminnassa on kirjattu epäkohtia vuosina 2017–2019.

Vuonna 2018 laitoksiin sijoitettuja lapsia oli 406. Vuonna 2019 lokakuun 10. päivään mennessä luku on 188. Luvusta on poistettu kehitysvammalaitokset ja tuettu itsenäinen asuminen.

Hattula

Hattulan kunnan sosiaalitoimi on sijoittanut laitoksiin hieman yli 10 lasta vuodessa.

Vuonna 2018 kunta oli sijoittanut lapsia 8 eri laitokseen ja vuonna 2019 12 eri laitokseen.