Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinna ongelmissa jättipalsamin kanssa – 40 hehtaaria maata on saastunut

Kaupunki on pahoissa vaikeuksissa jättipalsamin kanssa.
Karnaalinpuistossa Heli Kivelä (edessä) ja Heli Inkinen osallistuivat kaupunkirakenteen järjestämään vieraslajien kitkentäpäivään.
Karnaalinpuistossa Heli Kivelä (edessä) ja Heli Inkinen osallistuivat kaupunkirakenteen järjestämään vieraslajien kitkentäpäivään. Kuva: Riku Hasari

Jättipalsami on vallannut Hämeenlinnassa maa-alaa niin tehokkaasti, että kaupungin oma työväki ei enää riitä ongelmaa kitkemään. Esimerkiksi Karnaalinpuisto on pinta-alaltaan neljä hehtaaria, mistä jättipalsamin kukkanen on saastuttanut vähintään 2,5 hehtaaria.

– Jos tämä kohde haluttaisiin kitkeä yhdessä iltapäivässä, niin sinne pitäisi laittaa suunnilleen 150 ihmistä, puistomestari Jouko Keskimaa havainnollistaa.

Yhtenä ratkaisuna ongelmaan kaupunkirakenne järjesti työntekijöilleen ja kaupunkilaisille vieraslajien kitkentätalkoot. Keskimaan mukaan talkoisiin osallistui suunnilleen sata ihmistä. Melkein kaikki olivat kaupungin työntekijöitä.

– Karnaalinpuistossa meitä on 35 ja sillä porukalle me kitketään yksi nurkka.

Kitkeminen on periaatteessa helppoa, sillä kasvi ei ole myrkyllinen ja irtoaa helposti maassa. Hävittämisessä haasteeksi muodostuu se, että kitkeminen vaatii sitoutumista, jotta kerran tehty työ ei valu hukkaan.

– Menee kolmesta viiteen vuotta ennen kuin jättipalsami on hävitetty kokonaan. Me pidämme huolen niistä alueista, mitkä kitkemme. Sitoudumme, että näiltä alueilta kasvi häviää, eikä lähde enää uudestaan leviämään, Keskimaa vakuuttaa.

Heli Keskimaa lähti talkoisiin mielellään mukaan, vaikka kasvi ei entuudestaan tuttu olekaan.

– En tiennyt edes, miltä se näyttää. Mielestäni talkoot ovat hyviä ideoita, mutta näkyvyyttä voisi olla enemmän, vaikka tästä ennakkojuttu lehdessä oli. Vielä konkreettisemmin voisi antaa keinoja ja apuvälineitä oman asuinalueen kitkemiseen.

Puistomestari Jouko Keskimaa esitteli jättipalsamin talkoolaisille ennen kitkemisen aloittamista. Kuva: Riku Hasari
Puistomestari Jouko Keskimaa esitteli jättipalsamin talkoolaisille ennen kitkemisen aloittamista. Kuva: Riku Hasari

 

Kaupungin työväen määrä on niin pientä, että se ei ennätä normaaleissa töissään vieraslajeja kitkeä. Vaikka tällä kertaa talkoisiin ei kaupunkilaisia muutamaa työntekijöiden tuttua enempää tavoitettu, niin puistomestari näkee talkoot yhdeksi vaihtoehdoksi ongelman hoitoon.

– Ongelmaksi muodostuu se, että jättipalsami on saastuttanut maata kaikkiaan 40 hehtaarin alueelle. Me yritämme estää edelleen leviämisen, Keskimaa selvittää.

Väistämättä mieleen nousee kysymys, että onko kaupungin taholta joskus säästetty väärään aikaan väärässä paikassa.

– Tavallaan. Lisäksi näitä kukkasiahan ostettiin koteihin, joista siemenet ovat karanneet luontoon. Syyllisiä on kokonainen sukupolvi, joka harrasti tätä kukkasien levittämistä

 

Jättipalsami on siitä viheliäinen vieraslaji, että sen leviämistä on mahdoton kokonaan pysäyttää. On kuitenkin paljon asioita, joihin voi vaikuttaa, ja loppupeleissä kitkeminen on hankalampaa.

– Se leviää muun muassa työkoneiden ja maamassojen mukana. Koetetaan välttää sitä, että saastuneelta alueelta mennään niittokoneella puhtaalle alueelle. Saastuneita maamassoja ei voi siivilöidä ja niitä ei saa käyttää sellaisissa paikoissa, missä kukkanen saa elintilaa.

Jouko Keskimaa kuvailee kamppailua palsamin kitkemistä strategiapeliksi, joka vaatii raakaa työtä.

– Tällä hetkellä oikea termi kuvaamaan tilannetta on se, että olemme pahoissa vaikeuksissa. HäSa

Jättipalsami

Lehdet ovat suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia.

Jättipalsami kasvaa rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, kuten jokien ja purojen varsilla, lähteiden reunoilla ja lehdoissa.

Kitkeminen tulee tehdä ennen ensimmäisten siementen kypsymistä

Uhka luonnon monimuotoisuudelle, koska syrjäyttää kaiken muun.

Laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, joten sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Jättipalsami tuottaa runsaasti siemeniä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän.

Leviää myös maa massojen ja lintujen mukana.