Kanta-Häme

Hämeenlinna ostaa yli 50 hehtaaria – budjettiin tarvitaan lisää rahaa maakauppoihin

Tämän vuoden maakauppoihin varattu määräraha on jo lähes käytetty.
Suuri osa valtuuston ostamasta maa-alueesta on Hirsimäen asuinalueen pohjoispuolella.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kohtalaisen suuren maakaupan Väinö ja Hilkka Kiltin säätiön kanssa. Kaikkiaan säätiöltä ostetaan kolme tilaa, yhteensä reilut 52 hehtaaria maata. Tilojen yhteishinta puustoineen on 1,3 miljoonaa euroa.

Nyt ostattavista tiloista kaksi sijaitsee Hirsimäen pohjoispuolella ns. Tertin alueella. Yleiskaavassa alue on osoitettu pääosin pientalovaltaiselle rakentamiselle ja osin lähivirkistysalueeksi.

Pitkällä aikavälillä Tertin suuntaa pidetään yhtenä pientalovaltaisen rakentamisen laajenemissuuntana.

Kolmas, noin 7.5 hehtaarin alue sijaitsee Mäkelän teollisuusalueen lähettyvillä. Yleiskaavassa se on varattu elinkeinotoiminnalle.

 

Tämän vuoden talousarviossa on maanostoon varattu 2 miljoonaa euroa. Siitä on nyt käytetty noin 1,7 miljoonaa euroa. Tekeillä on edelleen useita pitkään neuvoteltuja maakauppoja.

Kaupunginvaltuusto suostuikin kaupunginhallituksen ehdotukseen korottaa kiinteän omaisuuden hankinnan määrärahaa noin 1,3 miljoonalla eurolla.

Valtuutettu Leena Suojala (kesk.) muistutti, että Kiltin säätiö kuuluu Suomen kulttuurirahaston säätöihin, joten kauppasumma voi vielä poikia hyvää opiskelijoille jaettavina apurahoina.

 

Hämeenlinnalla on ongelmia tuottaa lastensuojelun palvelut lain edellyttämällä tavalla. Tämän toteaa jälleen sosiaaliasiamies Satu Loippo vuosittaisessa selvityksessään.

Viime vuoden kuluessa sosiaaliasiamiehelle tuli Hämeenlinnasta eniten palautetta juuri lastensuojelun palveluista, joiden toimivuutta kritisoitiin.

Selvityksessään Loippo korostaa: “Palautteista välittyy mielestäni selvää henkilöstön työmäärään liittyvää kuormitusta; asiakassuunnitelmien laatimisen ja asiakirjapyyntöjen ratkaisun viivästymisiä; huoltajien ja omaisten tiedusteluihin vastaamattomuutta ja/tai asiakkaalle välittyvää pyrkimystä sivuuttaa tämän esiin nostamat asiat tai niiden (lisä)selvittelyt.”

Sijaishuoltoa hoitavilla sosiaalityöntekijöillä oli selvityksen mukaan 45 asiakasta. Tähän on myös apulaisoikeusasiamies kiinnittänyt huomiota Pohjolakotia koskevan selvittelyn yhteydessä.

 

Valtuutettu Kylli Kylliäinen (kd.) ehdotti, että Hämeenlinnan tulisi laatia lapsiperheköyhyyden vähentämisohjelma, jolla pureuduttaisiin lastensuojelun ongelmiin jo ennen kuin ne syntyvät. Irma Taavela (vas.) kannatti tätä ja toivoi seuraavan budjettiin vahvaa panostusta tällä teemalla.

Vihreiden Airi Raitaranta huomautti, että valtuusto on jo reagoinut lisäämällä lastensuojelun resursseja tälle vuodelle. Hän myös toivoi, että ennen päätöksentekoa tehtäisiin aina lapsivaikutusten arviointi.

Lastensuojelun resurssien lisäämisessä on sote-lautakunnan puheenjohtajan Kaija-Leena Savijoen (kok.) mukaan ollut se ongelma, että kelpoisuusehtoja on lailla tiukennettu ja sosiaalityöntekijöistä on huutava pula koko maassa.

– Vielä ei kuitenkaan ole lähdetty palkkakilpailuun.

 

Vihreät vaihtoi näin vaalikauden puolivälissä edustajiaan muutamilla luottamuspaikoilla.

Kaupunginhallituksen jättää Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Hänen tilalleen valittiin Airi Raitaranta, joka puolestaan on pyytänyt eroa sote-lautakunnasta. Sinne nousee aikaisempi varajäsen Outi Bottas. Varajäseneksi valittiin Rebekka Paakkola.

Myös vihreiden ryhmänjohtaja vaihtuu. Kansanedustajaksi valitun Mirka Soinikosken tilalle ryhmä on nimennyt Veera Jussilan. HÄSA