Kanta-Häme

Hämeenlinna saa VR:ltä saunan – Asemapuiston kummajainen tulee laajassa maiden vaihtokaupassa

Jos sopimus kaupungin ja VR-Yhtymän välillä hyväksytään, kuten nyt näyttää, kaupungille tulee myös katualueita ja isoja, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita puistoja.
Aseman puistossa seisovan tiilirakennuksen historiasta pesutupana ja saunana kertoo kaksikin savupiippua. Pikkutalon yläpohjassa on käytetty tukirakenteena ratakiskoja, mikä oli tavallista rautatierakentamisessa sata vuotta sitten. Kuvat: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan kaupunki pääsee vihdoin parantamaan rautatieaseman ympäristöä, jos sopimus laajasta maanvaihdosta VR-Yhtymän kanssa menee odotetusti maaliin syksyllä. Esimerkiksi aseman arvokkaat lähipuistot ovat siirtymässä kaupungille.

Rakennukset jäisivät pääosin VR:lle. Rautatieyhtiö saisi kokonaan pienehkön parkkipaikan, joka sijaitsee asemalta Tampereen suuntaan. Sen kunnostaisi kaupunki.

Kaiken kaikkiaan alueen kiinteistöjen omistukseen saadaan kaivattua selkeyttä, kun molemmat osapuolet saavat ”omat tonttinsa” kokonaisiksi.

Neuvotteluissa mukana ollut apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo näkee sopimuksen isoimpana etuna sen, että kaupunkikehityksen kannalta keskeisen asemanseudun suunnittelu tulee sujuvammaksi.

– Voimme ohjata kehitystä paremmin. Myös aseman ympäristön jäsentäminen helpottuu.

Kaupungille siirtyy puistojen lisäksi katualueita ja asemarakennuksen edustan iso asema-aukio.

Hämeenlinnalle alueen ilmeen ja toimivuuden parantaminen on tärkeää siksikin, että läheinen Asemanrannan alue on alkanut nousta jopa nopeammin kuin kaupunki odotti.

Asema puistoineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin ja Suomen ensimmäiseen Kansalliseen kaupunkipuistoon.

Kaupunki saa enemmän kuin luovuttaa

Isosuo muistuttaa, että kaupungille asemanseutu on tärkeä sisääntuloväylä ja käyntikortti.

– Ongelmia on ollut vastuurajojen osalta, ja välillä siisteys on kärsinyt. Nyt todetaan selkeästi, mistä alueesta vastaa kaupunki ja mistä VR.

Alueen sekavaa omistustilannetta on lisännyt, että osa alueista kuuluu Väylävirastolle. Sille jäävät aseman alikulkutunneli ja asemalaiturit.

Kaupungin aloitteesta käynnistetyt neuvottelut ovat lopuillaan. Vaihtokirja, jolla kiinteistönvaihto on toteutettava, on lähetetty VR:lle, ja ainakin alustava hyväksyntä on saatu.

Kaupunki saa vaihdossa Isosuon mukaan ”huomattavan paljon enemmän” maa-aluetta kuin se luovuttaa, koska mukana on tiealueitakin. Niistä osan kaupunki saa ilmaiseksi, osasta joudutaan myöhemmin maksamaan.

– Jos ulkoa muistan, niin kaupunki maksaa VR:lle noin 30 000 euroa.

Pohjoispuiston osa on vuonna 1929 perustettu laituripuisto. Sinne istutettiin 1930-luvulla virkamiestalon paikalle radan suuntainen lehmuskuja. Puiden latvukset ovat kasvaneet yhteen, ja puut kallistuvat käytävältä ulospäin. Pensasaidat ovat säilyneet alueella suhteellisen hyvin alkuperäisillä paikoillaan.

Selvitys kaipasi uudistussuunnitelmaa

Vuonna 2017 rautatieaseman puistojen kunnostuksen lähtökohdaksi valmistui selvitys. Siinä kaivattiin yhtenäistä hoito- ja uudistussuunnitelmaa asema-aukion puistoon, aseman eteläpuoliseen pitkään puistoon ja pohjoispuistoon.

Eteläisestä puistosta pääosan kaupunki on hankkinut jo aiemmin.

Kaupungin maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki arvioi, että osa aseman puistojen puustosta tuleekin ”jossain vaiheessa” uusittavaksi.

Selvitys nosti esiin myös asema-aukion kehittämisen ja valaistuksen uusimisen.

Maanvaihdossa kaupungin ja VR:n kesken siirtyy kaupungille myös asema-aukio, joka sai nykyisen muotonsa 1950-luvulla.

VR: Tavoitteena järkevä maanomistus

VR-Yhtymän kiinteistöyksikön kehitysjohtaja Teemu Hyvönen ei halua kommentoida maanvaihtoa vielä tarkemmin, koska asia on kesken.

– Olemme neuvotelleet siitä, että maanomistuksen rajat vastaisivat paremmin nykyisiä käyttötarkoituksia ja asemakaavaa. Tavoitteena on järkevä maanomistus, eli ettei esimerkiksi millään puisto- tai pysäköintialueella olisi kahta eri omistajaa ja toimijaa.

Hyvönen pitää kaupunkia isojen puistoalueiden ja katualueiden ”luonnollisena haltijana”.

VR:llä on niin sanottuja maakunta-asemia vielä parikymmentä, eikä sillä ole Hyvösen mukaan tällä hetkellä aikeita luopua asemarakennuksistaan.

– Asemien ylläpito ei ole VR-Yhtymän ydinliiketoimintaa. Mutta totta kai meitä kiinnostavat rautatieasemat, koska ne ovat osa asiakaskokemusta ja matkaketjua.

Toisella valtionyhtiöllä, vuonna 2018 perustetulla Senaatin Asema-alueet oy:llä, on rautatieasemia eri puolilla Suomea 22. Yhtiö on alkanut kehittää voimakkaasti asema-alueita yhteistyössä kuntien kanssa.

VR remontoi Hämeenlinnan asemaa

VR on päättänyt kunnostaa Hämeenlinnan ensi vuonna sata vuotta täyttävää rautatieasemaa. Asemarakennuksen vanhojen vesi- ja viemärijohtojen uusiminen alkaa lähiaikoina.

Kaupungin LVI-insinöörin lupapäätöksen mukaan asemarakennuksen eteläosassa vanhat valurautaiset viemärit saneerataan sujuttamalla. Pohjoisosassa vesijohdot ja viemärit uusitaan pääosin pintavetoina.

Alakerrassa WC-tilojen lattiat uusitaan ja ravintolan naisten WC muutetaan sisätiloiltaan inva-mitoituksille. Yläkerrassa puuvälipohjan päällä olevat WC:t ja pesutilat vesieristetään sekä seinät ja lattiat uusitaan.

Kellarista löytynyt asbesti poistetaan ennen urakan alkua.

Remontin mahdollisista vaikutuksista aseman käyttöön Hyvönen ei vielä pysty kertomaan. Joitakin rajoituksia asiakkaiden liikkumiseen voi tulla, jos turvallisuus sitä vaatii.

Viime vuosikymmenen lopulla Hämeenlinnan kaupunki tarjoutui jopa ostamaan aseman, kun se tuskastui palvelutason heikkenemiseen.

– Enää meillä ei ole akuuttia kiinnostusta asemaa hankkia, koska VR panostaa nyt siihen, apulaiskaupunginjohtaja Isosuo sanoo. HäSa

Päivän lehti

4.8.2020