Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinna sai vihdoin oman Lenin-patsaan – Toripuisto muuttuu Leninin puistoksi

Kaupungin tilaaman patsaan pää löytyi varastosta. Raatihuoneenkatua ei haluttu tukkia 1970-luvulla.
Toripuiston nimi muutetaan Leninin puistoksi, koska Hämeenlinnassa on jo Ystävyydenpuisto. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa
Toripuiston nimi muutetaan Leninin puistoksi, koska Hämeenlinnassa on jo Ystävyydenpuisto. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa

Hämeenlinnan Toripuistoon on pystytetty Neuvostoliiton perustajan ja entisen johtajan Vladimir Iljits Leninin patsas.

Leninin patsas löydettiin Hämeenlinnan kaupungin varastoista, jonne se oli unohtunut. Patsas piti alun perin pystyttää kaupunkiin jo 1970-luvulla.

– Hämeenlinna pääsee vihdoin osoittamaan Leninille kunniaa tavalla, joka hänelle kuuluu, sanoo Hämeenlinnan kulttuurijohtaja Jorma Kosplan.

Hämeenlinnassa on ihmetelty, miksi kaupunkiin ei ole pystytetty ainuttakaan Leninin patsasta. Muualla Suomessa kun on peräti 16 Leninin patsasta, muistomerkkiä tai laattaa. Patsaita on Venäjälläkin.

– Tampereella on neljä muistomerkkiä Leninistä. Meillä, Hämeen vanhassa pääkaupungissa, ei ole ainuttakaan.

Leninin patsaasta teki aloitteen Suomi–Neuvostoliitto-Seuran Hämeenlinnan osasto jo 1970-luvun alussa. Aloite tehtiin, kun Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen arkistoista paljastui tieto Leninin salaisesta vierailusta Hämeenlinnaan syksyllä 1917.

Lenin kävi tuolloin puhumassa vallankumouksen puolesta Hämeenlinnassa. Hämeenlinnalaiset olivat heikkoja oppimaan, sillä väki ei tahtonut tarttua vallankumoukseen edes aatetoverien kehotuksesta tammikuussa 1918.

Kaupunginhallitus tilasi salaisella päätöksellä Leninin patsaan tunnetulta kuvanveistäjältä Veli Kipsiltä. Esikuvana oli Pietarin Suomen aseman 11-metrinen Lenin-patsas.

– Valitettavasti patsaasta saatiin valmiiksi vain noin kaksimetrinen pää, kun pronssiin varatut määrärahat loppuivat, Kosplan kertoo.

Hän epäilee, että hankkeen keskeyttämiseen vaikutti myös se, että patsaalle oli vaikea löytää arvokas paikka.

– Patsas piti asentaa raatihuoneen edustalle. Se olisi kuitenkin tukkinut Raatihuoneenkadun liikenteen.

Leniniä suunniteltiin raatihuoneen takapihalle, mutta Neuvostoliiton suurlähetystö puuttui asiaan. Se piti Lenin työntämistä takapihalle neuvostovastaisena provokaationa.

– Lähetystön oli vaikea hyväksyä jo valitun kuvanveistäjän nimeä. Lähetystä kysyi, miksei taiteilija käytä nimeä toveri Kipsi.

Leninin ei pääse nytkään raatihuoneen edustalle – mutta pääsi ainakin lähelle sitä.

– Toripuisto on hyvä paikka, koska siellä oli valmis jalusta arvokkaalle patsaalle.

Kosplan kiittää kaupunginjohtaja Kimmo Polipyroa aktiivisuudesta patsaan pystyttämisessä.

– Saamme myös keskeiselle paikalle muiston kaupunginjohtajan dynaamisuudesta. HÄSA