Kanta-Häme

Hämeenlinna vastaa aloitteeseen: "Pride-lippu ei kerro valloituksesta, kaupunginhallitus ei ole kevytmielinen"

Kaupunginhallitukselle valmisteltu esitys myös katsoo, ettei Suomen lippu ole vallan merkki, ja korostaa liputuskulttuurin väljentymistä.
Teppo Turjan (ps.) valtuustoaloitteesta selostuksen laatineet kaupungin viranhaltijat eivät koe, että sateenkaarilipun nostaminen hallintorakennusten salkoon voitaisiin kokea valloituksen merkiksi. Arkistokuva: Rauno Lahti

Sateenkaarilippujen nostamisen salkoihin Raatihuoneen edustalle ei katsota aiheuttavan kuntalaisissa epäilyjä valloituksesta. Näin kirjoittavat valtuustoaloitteesta tekemässään selostuksessa Hämeenlinnan kaupungin hallintopäällikkö Niina Kuusela ja strategiajohtaja Markku Rimpelä.

Kaupunginvaltuutettu Teppo Turjan (ps.) vajaa vuosi sitten tekemän aloitteen Suomen lipun erityisaseman vahvistamisesta kaupungin kiinteistöissä allekirjoittivat muutkin perussuomalaisten valtuutetut sekä keskustasta Antti Leinikka ja varavaltuutettuna paikalla ollut Hannu Kärpänen.

He katsoivat muun muassa, että ”lippu on vallan symboli” ja että ”vieraan lipun nostaminen kansallislipun tilalle hallintorakennusten salkoon voidaan kokea jonkinlaiseksi valloituksen merkiksi”.

Kaupunki vastaa, sisäministeriön ja Suomalaisuuden liiton ohjeistuksiin nojaten, että ”Suomen lippu ei ole vallan symboli vaan arvokas tapa kunnioittaa juhlapäiviä ja muita juhlallisia tilanteita”.

Ensi maanantaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle ehdotetaan, että se merkitsee viranhaltijoiden vastauksen valtuustoaloitteeseen tiedoksi ja että se toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

”Kaupunginhallitus on toimivaltainen päättämään”

Aloitteen tekijöiden mukaan ”mitään yksittäistä ideologiaa edustavaa lippua” ei voi käyttää kaupungin kiinteistöissä ”loukkaamatta väistämättä aina jonkun kansanosan omaksumia arvoja”.

”Julkista tilaa tunnuksineen ei pidä alistaa kovin kevytmielisesti marginaalisen kansanliikkeen propaganda-alustaksi”, aloitteessa luki.

Viranhaltijat vastaavat, että ”kaupunginhallituksen päätökset eivät ole kevytmielisiä”. He muistuttavat, että kuntalainkin mukaan kaupunginhallitus käyttää kaupungin puhevaltaa ja on toimivaltainen päättämään liputuksesta.

Vastaus toteaa, että kaupunki noudattaa kaikkia lain ja asetuksen edellyttämiä toimintamalleja liputtaessaan julkisissa rakennuksissa.

Ensimmäisen kerran viime kesänä

Sateenkaarilippua tunnuksenaan käyttävä Pride-liike on maailmanlaajuinen kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma, jolla halutaan edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia, osallisuutta ja hyvinvointia.

Kaupungin vastausehdotus kertoo, että muulla kuin Suomen lipulla liputtamisesta on Hämeenlinnassa päätetty ainoastaan Priden yhteydessä.

Kaupunginhallitus päätti maaliskuun alussa, että Hämeenlinnan kaupunki osallistuu kesäkuun viimeisellä viikolla järjestettävään Pride-viikkoon liputtamalla sateenkaarilipulla vuosittain Raatihuoneen edustalla.

Tämä liputus on jo vakiintunut monissa Suomen kunnissa. Hämeenlinna järjesti Pride-liputuksen ensimmäisen kerran viime vuonna. HäSa

Lue myös: Hamk nostaa sateenkaariliput kaikkien kampusten salkoihin – ”Arvoja, joiden puolesta haluamme liputtaa” (23.6.2019)

Päivän lehti

5.4.2020